Mistä on hyvä hanke tehty?

Maailma on hankkeita pullollaan eikä loppua näy. Mistä työelämän ulkopuolella oleva työikäinen tai hanketta suunnitteleva järjestötyöntekijä tietää, millainen hanke on hyvä ja millaista toimintaa kannattaa järjestää, jotta asiakkaat oikeasti hyötyvät? Pohjois-Savon Liikunta ry:n ja Huoltoliito ry:n yhteistyössä toteuttaman Työkuntoon-ESR-hankkeen Kykyviisarilla toteutetuissa seurantamittauksissa on näkynyt hyviä muutoksia eli hanketoiminta vaikuttaa onnistuneelta. Kolumnimme kyläili Kuopion suunnalla tiedustelemassa onnistumisen reseptiä.

Hankepäällikkö Niina Markkanen, mikä on Työkuntoon-hanke?

Me olemme huhtikuussa 2016 alkanut hanke, joka jatkuu aina maaliskuun 2018 loppuun. Toimimme kuudessa pohjoissavolaisessa kunnassa. Työkuntoon-hanke rakentuu kahdesta toimintakokonaisuudesta, Innostamosta ja Kehittämöstä. Innostamon alla toteutetaan a) kaikille hankekuntalaisille avoimia, liikuntaan ja ruoanlaittoon liittyviä ohjauksia, kuntokartoituksia ja koulutuksia, b) kohdennettua ryhmätoimintaa työikäisille työttömille/työelämän ulkopuolella oleville ja c) lisäksi hankkeessa mukana olevat liikunta- ja urheiluseurat käynnistävät uusia kaikille kuntalaisille avoimia matalan kynnyksen ryhmiä. Kehittämössä toteutetaan a) hankkeessa mukana oleville seuroille toiminnan koulutus-kehitysprosessit ja b) hankkeen seminaarisarja. Yhtenä ajatuksena on ohjata kohdennettuun toimintaan osallistuneita jatkopoluille osallistumaan kolmannen sektorin toimintaan ja kiinnittymään yhdistystoimintaan laajemminkin. Koko ajan pörrätään kenttätoiminnassa ja meillä on paljon käytännön toimenpiteitä.                                                                                                                               

Mitä Työkuntoon on saavuttanut ja miltä tähänastiset tulokset vaikuttavat?

Meillä käytössä olevan Kykyviisarin vertailuarvot näyttävät, että hankkeen kohdennettu toiminta on vaikuttanut mm. osallistuvien henkilöiden koettuun työ- ja toimintakykyyn, osallisuuden vahvistumiseen ja arkiaskareista suoriutumiseen positiivisesti. Osatekijöistä usea on liikkunut noin pykälällä parempaan suuntaan. Ihmisten omat kommentit ovat myös hyvin myönteisiä. Moni osallistuja on maininnut saaneensa arkeen uutta rytmiä sekä innostusta liikuntaan ja terveellisempiä ruokatottumuksia. Monelle on myös ollut tärkeää se, että on rohkaistunut lähtemään pois kotoa ja saanut itseluottamusta sitä kautta. Kun uskaltaa toimia toisten aiemmin tuntemattomien ihmisten kanssa ryhmässä, niin saa onnistumisen kokemuksia. Myös työelämään päässeitä löytyy.

Mikä on teidän onnistuneen hanketoimintanne salaisuus?

Kohdennetun toiminnan osalta tulokulmamme on ehkä totutusta poikkeava – lähdemme siitä, että tehdään ja touhutaan yhdessä osallistuen ja osallistaen, hyvällä fiiliksellä ja meiningillä. Työkaluinamme ovat liikunta ja ravitsemus. Kukaan ei joudu tilille tai tarkasteluun esim. elämäntavoistaan ja kattavia fyysisiä mittauksia ei tehdä. Olemme myös huomanneet, että kohdennetussa ryhmätoiminnassa kerran kahdessa viikossa tapaaminenkin on jo aikaansaanut muutoksia, toiminnan ei siis tarvitse olla hirvittävän intensiivistä. Ryhmään osallistujat otetaan toiminnan suunnittelussa vahvasti mukaan. Meillä kuunnellaan porukkaa! Myös kokeneet ja osaavat hanketyöntekijät, jotka tuntevat työelämän ulkopuolella olevien asioita, ovat tärkeä tekijä onnistumisten taustalla.

Millainen rooli ja merkitys Kykyviisarilla on projektissanne ollut?

Kykyviisari on istunut meille hyvin muutoksen mittarina. Se antaa kattavan kuvan sekä paljon tärkeää tietoa ihmisen elämästä ja tilanteesta. Kykyviisari ei myöskään mittarina karkota ketään – toisin kuin jotkut muut mittaukset voivat tehdä.  Se on hyvin soveltuva juuri työelämän ulkopuolella oleville ja on riittävä yksittäisenä mittarina osoittamaan vaikutuksia. Kykyviisari mahdollistaa myös syvällisesti asioihin käsiksi pääsemisen. Kykyviisari on ollut täyttäjälle selkeä ja helposti ymmärrettävä.

Mikä merkitys Kykyviisarilla on ollut muutoksen näkyväksi tekemisen työkaluna?

Erittäin merkittävä!  Kykyviisari on näyttänyt meille, että teemme oikeita asioita. Lisäksi olemme nähneet, mitkä asiat mahdollistavat muutokset – esimerkiksi että henkisten resurssien vahvistuminen voi parhaiten mahdollistaa työelämänkin tavoittelemisen. On tärkeää tietää, milloin ihmisellä on riittävät resurssit työnhaussa aktivoitumiseen. Koko osallistujan elämä avautuu Kykyviisarin avulla.

Kykyviisarin avulla saadaan esille hankkeen toiminnan vaikutuksia ja nähdään miten eri tulokulmista toteutettu ohjaus vaikuttaa eri osatekijöihin tai kokonaisuuksiin. Hyvä arviointiväline onkin yksi edellytys onnistuneelle ja kohdennetulle hanketyölle ja Kykyviisari oikeasti palvelee työelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden tarpeita.

Teksti: Anne Salmi, Solmu-ESR-koordinaatiohanke, Työterveyslaitos

www.ttl.fi/kykyviisari

P.S. Tule mukaan "Kykyviisari – keskustelua ja kehittämistä" – Facebook-ryhmäämme!

P.P.S. Kiinnostuitko Työkuntoon-hankkeesta? Tsekkaa: www.pohjois-savonliikunta.fi/tyokuntoon-hanke-2016-2018 

Kykyviisarin uudistettu ja käyttäjäkokemusten perusteella paranneltu versio ilmestyy lokakuussa 2017. Päivitettyyn Kykyviisariin on lisätty muutama uusi kysymys ja osaan vanhoista on tehty tarkennuksia. Myös Kykyviisarin verkkokoulutus laajenee uusilla, asiakastyötä tukevilla osioilla. Ohjeistamme kaikkia Kykyviisaria käyttäviä toimijoita uuteen Kykyviisariin siirtymisessä!  Seuraa Työterveyslaitoksen viestintää asiaan liittyen!