EAKR paljon vartijana uudessa ohjelmassa

EU-jäsenyytemme alusta vuodesta 1995 alkaen on Suomessa käynnistynyt jo n. 50 000 EAKR-osarahoitteista hanketta, joista noin kaksi kolmannesta yritystukihankkeita. EAKR onkin kuluneen neljännesvuosisadan aikana ollut keskeinen tekijä suomalaisen yhteiskunnan ja maan eri alueiden taloudellisen hyvinvoinnin rakentamisessa. Ohjelmakausien edetessä on siirrytty kohti suunnitelmallisempaa ja fokusoidumpaa hanketoimintaa. Infrastruktuurihankkeiden osuuden pienentyessä EAKR on kohdistunut yhä enemmän maakuntien älykästä erikoistumista tukevien TKI-toimenpiteiden rahoittamiseen. Päättymässä olevalla ohjelmakaudella neljänneksen EAKR-rahoituksesta tuli myös kohdistua vähähiilisyyden edistämiseen.   

Kohti uutta ohjelmakautta

Uuteen ohjelmakauteen 2021–2027 mennään aivan uudenlaisessa tilanteessa. Koronakriisin aiheuttama äkkipysähdys ja vaiheittainen toipuminen ovat kohdelleet eri toimialoja ja myös maan eri osia hyvin eri tavoin. Jo ennen koronakriisiä oli havahduttu ilmastonmuutoksen etenemiseen ja sen vaatimiin nopeisiin toimiin, mikä näkyi komission tulevaa ohjelmakautta koskevissa linjauksissa ja asetusesityksissä. Ne asettivat raamit myös EU:n alue- ja rakennepoliittisen ohjelman valmistelulle Suomessa.

"Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027" -ohjelmassa on julkista rahoitusta käytettävissä EAKR-toimenpiteisiin kaiken kaikkiaan n. 1,5 miljardia euroa. EAKR-toimenpiteet jakautuvat kolmeen toimintalinjaan: TL1: Innovatiivinen Suomi (62 % EAKR-rahoituksesta), TL2: Hiilineutraali Suomi (30 %) ja TL3: Saavutettavampi Suomi (8 %). Myöhemmin lisätukea EAKR-toimille saadaan, kun ohjelmaan lisätään oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) erityistavoite, joka tulee sisältämään myös EAKR-tyyppisiä toimenpiteitä.  

TL1: Koko maa innovoimaan

Ohjelman EAKR-toimien punaisena lankana on elinkeinoelämälähtöisyys. Vireän elinkeinoelämän edellytyksenä ovat uudet innovaatiot. Niitä voi syntyä kaikkialla Suomessa, ei vain kasvukeskuksissa. Ohjelman keskeinen tavoite on edistää – kansallisen TKI-tiekartan linjaukset huomioiden – maakuntien älykkään erikoistumisen strategioissaan korostamien avainalojen innovaatioiden syntymistä, jalostamista ja kaupallistamista. Tämä edellyttää kansallisen ja alueellisen tason toimijoiden sekä yritysten, koulutus- ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön tiivistämistä.

Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantamisessa sekä uudistumisessa yritysten omalla TKI-toiminnalla ja luovan osaamisen hyödyntämisellä on niin ikään tärkeä roolinsa tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämisessä. Digitalisaation keskeistä asemaa korostaa se, että sille on nyt oma erityistavoitteensa, jossa yhtenä kehittämiskohteena ovat asiantuntija­organisaatioiden muodostamat digitaaliset innovaatiokeskukset (DIH), jotka tarjoavat yrityksille kanavan laajempaan asiantuntija- ja palveluverkostoon.

TL2: EAKR:n tuella kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa

Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Ohjelma tukee vahvasti tätä tavoitetta tukemalla sekä energiatehokkuuden ja kiertotalouden edistämistä, että myös uutena kehittämiskohteena ilmastonmuutoksen tarkastelua eri näkökulmista. Myös TL2:ssa keskeisessä roolissa ovat TKI-toiminta ja pk-yritykset. Päättymässä olevalla kaudella vähähiilisyysteemaa toteutettiin pääosin energiatehokkuuden näkökulmasta, joten siihen liittyvää hankeosaamista on jo karttunut. Kiertotalouden osalta mahdollisuudet niin päättymässä olevalta kaudelta tuttujen teollisten symbioosien kehittämiseen kuin myös esim. digitalisaation mahdollistamiin täysin uusiin avauksiin ovat entistä paremmat.

Kansainvälisen ilmastopaneelin tuore raportti – ja kulunut kesä – osoittavat, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja riskien ehkäisyn merkitys kasvaa entisestään – ja nopeammin kuin on ehkä osattu odottaakaan. Mullistava uusi ajattelutapa tai keksintö voi syntyä missä tahansa ja sen keksijälle ja kaupallistajalle ovat tarjolla maailmanlaajuiset markkinat. Juuri tässä on EAKR:llä myös Suomessa "tuhannen taalan paikka".

TL3: Uuden sukupolven liikennehankkeita Itä- ja Pohjois-Suomeen

Ohjelman kolmas EAKR-toimintalinja sisältää pohjoisen harvan asutuksen lisärahoituksella Itä- ja Pohjois-Suomessa toteutettavia tieliikenneinvestointeja. Vaikka ohjelman luonteen mukaisesti pk-yritykset ja niiden tarpeet ovat edelleen myös tiehankkeiden näkökulmasta keskiössä, siirrytään hankkeissa oman, nimen­omaan liikenteeseen liittyvän toimintalinjan myötä uudelle vaatimustasolle. Uuden ohjelman tiehankkeisiin kohdistuu paljon nykyistä korkeampia vaatimuksia mm. energiansäästön, liikenneturvallisuuden, melutason ja eri liikennemuotojen yhteenliitettävyyden näkökulmasta.

Valtakunnallisen EAKR-toiminnan uudet muodot  

Suomen saamasta EAKR-rahoituksesta 8 % (julkinen rahoitus n. 112 milj. euroa) kohdistuu kestävään kaupunkikehittämiseen, joka perustuu innovaatioekosysteemien laaja-alaista kehittämistä koskeviin sopimuksiin, jotka valtio tekee 16 kaupunkiseudun kanssa. Vanhan kauden tapaan myös ESR+ voi tukea kestävää kaupunkikehittämistä.  

Lisäksi ohjelman EAKR-kehyksestä kohdistetaan 2 % (julkinen rahoitus n. 27 milj. euroa) TEM:n ja OKM:n yhteistyössä valmistelemaan valtakunnalliseen innovaatio- ja osaamisverkostotkokonaisuuteen, jossa rahoitettuihin hankkeisiin osallistuvat TKI-toimijat (korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset, kunnat) tulevat usealta eri alueelta. Yhdessä kestävän kaupunkikehittämisen toimenpiteiden kanssa tämä muodostaa koordinoidun ja toisiaan täydentävän kokonaisuuden.

Vastaava 2 % osuus ohjelman EAKR-rahoituksesta kohdistetaan myös YM:n hallinnonalan valtakunnalliseen toimintaan, joka keskittyy toimintalinjalle 2. Valtakunnallinen hanketoiminta tukee valtakunnallisten teemahankkeiden ohella myös uudentyyppisten aluetasolla toteutettavien hiilineutraalisuutta edistävien hankkeiden käynnistymistä ja koordinointia.  

Kun vielä muistetaan kansallinen tavoite, että 35 % EAKR-rahoituksesta tulee kohdistua ilmastonmuutokseen liittyvin toimiin, voidaan hyvällä syyllä todeta, että EAKR tosiaan on tulevalla kaudella paljon vartijana – ei vain Suomen ja sen maakuntien lähivuosien taloudellisen hyvinvoinnin, vaan myös tulevien sukupolvien hyvinvoinnin edellytysten turvaamisen näkökulmasta.

Harri Ahlgren