Rakennerahastojen uutiskirje 31.3.2016

Lue uutiskirje selaimessa

Sukupuolten tasa-arvo on tärkeä arvo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -ohjelmassa

Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa lisätään rakennerahasto-ohjelmassa erityistoimilla, joilla pyritään erityisesti lisäämään naisten kestävää osallistumista työelämään ja siellä etenemistä, vähentämään sukupuoleen perustuvaa eriytymistä työmarkkinoilla, torjumaan sukupuolistereotypioita koulutuksessa sekä edistämään naisten ja miesten työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista. Ohjelmassa on näihin asioihin keskittyvä erityistavoite. Tasa-arvoa edistetään myös tasa-arvonäkökulman valtavirtaistamisella kaikkeen hanketoimintaan.

Sukupuolten tasa-arvo on rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvä ns. horisontaalinen periaate. Sitä tarkastellaan kaikissa hankkeissa hankkeen sisällöstä riippumatta. Sukupuolinäkökulma tulee siis huomioida kaikkien hankkeiden toimintaan niiden kaikissa vaiheissa. Hanke voidaan valita rahoitettavaksi ainoastaan, jos horisontaaliset periaatteet on otettu huomioon hankesuunnitelmassa.

Jokaisessa rahoitettavassa hankkeessa on selvitettävä sitä, onko sukupuolinäkökulmalla merkitystä kyseisessä hankkeessa. Toimintaympäristön ja ratkaistavan ongelman analysointi sukupuolinäkökulmasta on arvioinnin lähtökohta. Hankkeen lähtötilanteen arvioinnissa tulee hyödyntää laadullista ja jo julkaistua tietoa sukupuolen merkityksestä hankkeen toiminnan kohteena olevassa asiassa. Hankkeen voi todeta sukupuolineutraaliksi vasta sen jälkeen, kun sukupuolinäkökulman merkitystä on tietoon pohjautuen arvioitu.

Hankkeen suunnittelu ja rahoituksen hakeminen

Hakemusvaiheessa kuvataan miten sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen). Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen edellyttää aina hankkeen toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysia. Tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelussa tulee varautua tarkastelemaan niiden vaikutusta erikseen naisiin ja miehiin sekä analysoimaan mahdollisia eroja (sukupuolivaikutusten arviointi).

Hakemusvaiheessa vastataan sukupuolten tasa-arvoa koskeviin kysymyksiin perustellen vastaukset. Hankkeiden tulee edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa joko siten, että hanke on erityisesti sukupuolten tasa-arvon kehittämiseen keskittyvä hanke tai siten, että sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Sukupuolinäkökulman huomioiminen tarkoittaa, että hankkeessa arvioidaan toteutuksen eli valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta. Tällöin puhutaan tasa-arvon valtavirtaistamisesta hankkeessa.

Hakemuksessa kuvataan hankkeessa tehtyä toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta. Hanketta suunniteltaessa on syytä tarkastella ja analysoida sukupuolen vaikutusta juuri kyseisen hankkeen toteutuksessa ja toimintaympäristössä, jotta tasa-arvo tulee huomioiduksi hankkeen ongelmanasettelussa ja tavoitteissa. Tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelussa tulee varautua tarkastelemaan niiden vaikutusta erikseen naisiin ja miehiin sekä analysoimaan mahdollisia eroja (sukupuolivaikutusten arviointi). Tavoitteena ei ole neutraalius vaan toiminnan erilaisten vaikutusten huomioiminen eri ryhmien kannalta.

Hankkeen toteuttaminen ja seuranta

Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen tulee huomioida hankkeen toteutuksessa ja siitä raportoidaan loppuraportissa.

Loppuraportissa selvitetään tehtiinkö hankkeessa toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ja käytettiinkö analyysiin asiantuntijoita sekä kuvataan miten sukupuolen vaikutusta analysoitiin. Loppuraportissa kerrotaan huomioitiinko hankkeen toiminnassa sukupuolinäkökulma ja kuvataan millaisia valtavirtaistamisen menetelmiä hankkeessa käytettiin. Tarkastele vaikutusta erikseen naisiin ja miehiin sekä analysoi mahdollisia eroja (sukupuolivaikutusten arviointi). Jos hankkeen päätavoite oli sukupuolten tasa-arvon edistäminen, loppuraportissa kuvataan millaisia toimenpiteitä hankkeessa toteutettiin.

Tasan yhdessä syventyi sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen hankkeessa

Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n hankkeet saatiin yhteen Sokra- ja Solmu-koordinaatiohankkeiden Osallistu ja osallista! – Tasan yhdessä -seminaariin Paasitorniin 15.3.  Teemana olivat Euroopan sosiaalirahaston horisontaaliperiaatteista tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Toisen kohtaaminen hyväksyvästi ei ole hankalaa

Valokuvaaja, sosiaali- ja taidekasvattaja Miina Savolainen aloitti tunteita herättävän esityksensä pimennetyssä salissa.  Pääosassa olivat intiimit valokuvat valoineen ja varjoineen – mutta tärkeä viesti kosketteli ihmisen kohtaamista elämässä ja palvelujärjestelmässä yleensä.

Miina Savolainen

"Auttamisjärjestelmän kyky kiintyä on rikki", totesi Savolainen esityksessään.

Korjaamalla katsettamme voimme oppia katsomaan haavoittuvaa ihmistä toisin. Hyväksyvä kohtaaminen palveluissa auttaa haavoittuvaa asiakasta eteenpäin ja edellyttää palveluntarjoajan puolelta lähelle menoa ja matkaa kohti tuntematonta.

Queer-nörtti ja muunsukupuolinen – sukupuolten kirjo on enemmän kuin kaksi

Kaikilta Euroopan sosiaalirahaston hankkeilta edellytetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulman soveltamista.  

Tilaisuudessa haluttiin kannustaa 129 käynnissä olevaa toimintalinja 5:n hanketta siihen,  että kohderyhmien tarkastelu sukupuoli- ja yhdenvertaisuussilmälasein parantaa aina koko hankkeen vaikuttavuutta.

Valtaajat-hankkeen nuoret kertoivat, ettei kenenkään sukupuolesta tai sen ilmentymistä lähtökohtaisesti kannata olettaa mitään, vaan ihmiselle on annettava lupa itsensä määrittelyyn.  Esimerkiksi heteroksi olettaminen ei saa olla normi.

Paasitornissa kuultiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta hienoja pitchauksia toimintalinjan 5 hankkeilta.  Tasa-arvonnäkökulman alle mahtuu moninaisia ilmiöitä. Lavalle pääsivätkin syrjäytymisuhan alla olevien miesten kanssa työtä tekevä Tesoman miähet, maahanmuuttajaäideille vertaistukea tarjoava Naapuriäiti sekä nuorten osallistumista taidelähtöisin menetelmin edistävä Tenho.

Tasan yhdessä -työkalu auttaa alkuun

Sokra-koordinaatio on tuottanut hankkeille käytännön työkalun, jonka keinoilla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta voidaan edistää.

"Työkalu suunniteltiin, jotta hankkeita toteuttavat tiedostaisivat sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vaikutukset työssään", totesi työkalusta vastaava suunnittelija Minna Kukkonen Sokrasta.

Tenho-hankkeessa pidetty tasa-arvokoulutus sai silmät avautumaan: myös taide- ja kulttuurialan hanke voi tarvita tasa-arvoravistelua.

"Eräs taiteilijaohjaaja oli sanonut ryhmälle mielestään neutraalisti: ´'Jaahas tytöt, sitten jatketaan'. Tunnin jälkeen eräs sukupuoli-identiteettinsä annettua moninaisemmaksi kokenut nuori tuli antamaan ohjaajalle palautetta siitä, kuinka kurjalta puhe tuntui. Puhuimme koulutuksessa myös, kuinka vaikeissa elämäntilanteissa olevia nuoria miehiä on naisia hankalampi houkutella teatterin ja muiden taidelähtöisten menetelmien piiriin", kertoi Tenho-hankkeen projektipäällikkö Sofia-Charlotta Kakko.

Sofia-Charlotta Kakko ja Tuomas Tirkkonen Tenhosta

Linkki työkaluun

https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sokra/tyokalut/tasan-yhdessa

Tutustu lisää aiheeseen Sokra- ja Solmu-hankkeiden nettisivuilla

https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sokra

http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/tyoura/solmu/Sivut/default.aspx

Tasa-arvon erityistavoitteessa hankkeet lieventävät työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymistä

Erityistavoitteen hankkeilla kehitetään ja tarjotaan koulutusta, neuvontaa, ohjausta ja mentorointia sukupuolten välisiä koulutus- ja osaamiserojen vähentämiseksi. Hankkeilla tarjotaan ohjausta ja koulutusta työllistävillä aloille ja samalla lievennetään sukupuolen mukaista eriytymistä. Hankkeiden avulla tuetaan naisten johtajuutta ja yrittäjyyttä erityisesti työnantaja­yrittäjyyteen ja innovaatioiden hyödyntämisestä lähtevään yrittäjyyteen liittyen.

Lue koko hankejuttu selaimessa

Naisten johtajuutta ja yrittäjyyttä tukevia hankkeita

fFactor-hanke

Lapin yliopiston eMBA-koulutusohjelma naisjohtajille

SMART LADIES IN DIGITAL WORLD – Naisten yrittäjyyden ja johtajuuden tukeminen digitaalisessa maailmassa

Hyvinvointialan naisyrittäjyys - jatkohanke

Virtaa, voimaa ja verkostoja naisyrittäjyyteen

Ohjausta isähahmoille ja koulutusta työllistävillä aloille

Isämies elämässä

Rimentori – Rinnekotisäätiön työllisyyttä edistävä mentoriohjelma kehitysvamma-alalle

Naisten osallisuutta ja voimaantumista lisääviä hankkeita

Työelämän tulevaisuuskuvat nuorten naisten silmin

Masto - Maahanmuuttajien työllisyyden ja osallisuuden edistäminen

Siirtymäkauden järjestelyt julkisissa hankinnoissa 18.4.2016 lähtien

Euroopan neuvosto ja parlamentti on antanut julkisia hankintoja koskevat direktiivit helmikuussa 18.4.2016 mennessä. Suomessa kansallinen hankintalaki on kuitenkin vielä vasta valmistelussa, sen odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2016.

Direktiivien määräykset tulevat kuitenkin voimaan jo 18.4, minkä jälkeen on noudatettava direktiivien sitovia määräyksiä sekä nykyistä hankintalakia (jos se ei ole ristiriidassa direktiivien ko. säädösten kanssa) aina siihen saakka, kunnes uusi hankintalaki tulee loppuvuodesta voimaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut siirtymäkaudesta tiedotteen, jossa mm. annetaan ohjeellinen luettelo niistä direktiivien määryksistä, joita on noudatettava hankinnoissa, jotka käynnistetään 18.4.2016 alkaen. Määräykset koskevat myös rakennerahastohankkeiden tuensaajia, jos hankkeen julkinen rahoitusosuus on yli 50% hankkeen kokonaisrahoituksesta.

Itä-Suomen maakuntaliittojen hankerahoitus edistää kansainvälistä yhteistyötä

Alueen toimijoiden kansainvälistymistä edistetään sekä kansallisella että EU-rahoituksella.

Etelä-Savon maakuntaliitto on pyrkinyt hankerahoituksella tukemaan alueen yritysten pääsyä uusille markkina-alueille. Tärkeimpinä suuntina ovat olleet Venäjä ja Kiina. Digiverkot Venäjälle -hankkeessa pyritään lisäämään Etelä-Savon mikro- ja pk-yritysten digitaalista markkinointia ja kaupankäyntiä kohdistuen erityisesti Venäjältä alueelle tuleviin asiakkaisiin kun taas Bridgehead-hanke pyrkii synnyttämään uusia yhteistyöverkostoja merkittävien teollisuusalueiden kanssa, tiivistämään jo olemassa olevaa yhteistyötä eteläsavolaisten ja venäläisten yritysten kanssa sekä lisäämään venäläisten invest-in toimintaa Etelä-Savossa. Venäjä on pääasiallinen kohdemaa myös Export - koulutusviennin kehittäminen -hankkeessa, jossa pyritään edistämään ja kehittämään toisen asteen koulutuspalveluiden vientiä.

Lue lisää

Starttikoulutuksia ESR -hankkeille Etelä-Suomessa – tervetuloa aloittamaan hanketta yhdessä

Hämeen ELY-keskus järjestää sarjan starttikoulutuksia rahoittamiensa ESR-hankkeiden toteuttajille. Valitse itsellesi ja hankkeesi toteutukselle sopiva ajankohta ja tule paikalle kysymystesi kanssa.

Tilaisuuksissa käydään läpi keskeisiä hankkeen toteuttamiseen, raportointiin ja maksatuksiin liittyviä asioita sekä tutustutaan muihin hankkeisiin. Lue lisää tilaisuuksista Etelä-Suomen tapahtumakalenterista.

Ensimmäinen starttikoulutus järjestetään 5.4.2016 Lahdessa kello 9.00-15.00. Lahden tilaisuuden ilmoittautuminen on nyt käynnissä.

Koulutuksessa käsitellään mm. päätöstä ja hankesuunnitelmaa, ESR Henkilö –järjestelmää, seurantaa ja raportointia, tukikelpoisia kustannuksia ja maksatushakemuksen laatimista yms. Iltapäivällä on myös mahdollisuus keskustella sekä rahoittajien, maksajien että muiden hanketoteuttajien kanssa pienryhmissä.

Seuraava mahdollisuus tavata rahoittajia ja muita hanketoteuttajia on 18.5.2016 Helsingissä ja 1.9.2016 Kouvolassa.

Helsingin tilaisuuteen mahtuu mukaan 40 osallistujaa, Kouvolaan 60 osallistujaa. Lisäksi Marraskuussa tapaamme jälleen Helsingissä.

Kaikki hakuajat

http://www.rakennerahastot.fi/hakuajat

Tapahtumat

http://www.rakennerahastot.fi/tapahtumat