Rakennerahastojen uutiskirje 19.9.2014

Rakennerahastojen teknistä tukea koskevat yt-neuvottelut ely-keskuksissa ja TEM:issä ovat alkaneet

Hallituksen säästöpäätökset ja EU:n rakennerahoituksen teknisen tuen vähennys johtavat yt-neuvottelujen aloittamiseen ELY-keskuksissa ja työ- ja elinkeinoministeriössä.

Rakennerahastojen tekninen tuki vähenee kokonaisuudessan56 miljoonaa euroa vuosina 2014–2020. Vähennys koskee myös maakunnan liittoja.

ELY-keskusten toimintamenoissa joudutaan säästämään vuosina 2015–2018 yhteensä 33 miljoonaa euroa.

Neuvotteluiden piirissä on ELY-keskusten koko palkattu henkilöstö eli noin 3 300 henkilötyövuotta. Neuvottelut koskevat kaikkia ELY-keskuksia ja kaikkia niiden vastuualueita ja yksiköitä sekä niiden toimintamäärärahalla tai rakennerahastojen teknisellä tuella palkattua henkilöstöä. Henkilötyövuosiksi muutettuna säästötarpeen arvioidaan olevan yli 700 henkilötyövuotta. Säästötoimet eivät koske maaseudun kehittämisrahaston teknisellä tuella hoidettavia tehtäviä, eivätkä hallinnonalojen erillisin projektirahoin hoidettavia tehtäviä.

Ministeriössä yt-neuvottelujen piirissä ovat rakennerahastojen teknisellä tuella työskentelevät työntekijät.

Vähennystarpeen arvioidaan olevan alle 20 henkilötyövuotta.

Yt-prosessi on käynnistynyt 16.9. TEM:n ja pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiesten tapaamisella, jossa ministeriö jätti työnantajan neuvotteluesityksen. Ensimmäinen varsinainen neuvottelutapaaminen on 24.9.2014 ELY-keskusten pääluottamusmiesten ja TEM:n pääluottamusmiesten ja ministeriön edustajien välillä. Tämän jälkeen neuvottelut siirtyvät erikseen perustettavaan hallinnonalan yt-neuvotteluryhmään, ELY-keskusten valtakunnalliseen yhteistyöryhmään, kunkin ELY-keskuksen yhteistyöryhmään ja ministeriön yhteistyöryhmään.  

Valtakunnallisessa yt-neuvotteluryhmässä päätetään prosessissa noudatettavat toimintaperiaatteet, aikataulu ja henkilöstölle tarjottavat tukimuodot. ELY-keskusten ja ministeriön yt-ryhmissä sovitaan toimenpiteiden toteuttamisesta omassa organisaatiossa. Rakennerahastojen teknisen tuen osalta ratkaisut tehdään neljässä RR-ELY-keskuksessa ja ministeriössä. Tavoitteena on päättää neuvottelut tammikuun 2015 aikana.

Yt-neuvottelujen etenemisestä viestitetään säännöllisesti eri kanavia käyttäen. ELY-keskuksissa ja ministeriössä henkilöstön kysymyksiin vastaavat esimiehet ja luottamushenkilöt. Yt-prosessin kokonaisuudesta vastaa ylijohtaja Taina Susiluoto työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Tietenkin pyrimme siihen, että säästöjen vaikutukset henkilöstöön olisivat mahdollisimman pienet, mutta valitettavasti näin suurta muutosta emme pysty tekemään ilman henkilöstön vähentämistä.

Haluamme tehdä tämän työntekijöitämme kunnioittaen ja samalla hyödynnämme käytössämme olevia muutostukikeinoja. Ministeriössä, ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa on runsaasti osaamista muutostilanteiden hallinnassa, sanoo Susiluoto.

Erityistavoitteet tutuiksi - Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa ja 13 erityistavoitetta. Kaikkien hankkeiden tulee toteuttaa jotakin näistä erityistavoitteista. Muunlainen toiminta ei ole mahdollista ohjelman rahoituksella. Uutiskirje esittelee syksyllä sarjana erityistavoitteet toimintalinjoittain.

Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Erityistavoitteen toimenpiteiden tuloksena syntyy uusia, alueellisten vahvuuksiin ja älykkääseen erikoistumiseen pohjautuvia innovaatiokeskittymiä. Alueiden älykkään erikoistumisen mukaisesti T&K-investoinnit kasvavat ja innovaatiopohja laajentuu. Kasvu on mahdollinen, koska soveltavan tutkimuksen tutkimus- ja kehitysympäristöjä parannetaan ja innovaatiotoiminnalle löydetään uusia tapoja. Pienemmät tutkimusyksiköt kehittyvät huippuyksiköiksi ja korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden valmiudet tehdä huippututkimusta paranevat. Tiede- ja teknologiapohjaa vahvistamalla luodaan myös uutta vihreän ja luovan talouden liiketoimintaa sekä edellytyksiä teollisten arvoketjujen uudistumiselle, mikä on välttämätöntä alueille syntyvien uusien työpaikkojen kannalta.

Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Erityistavoitteen toimien tuloksena pk-yritysten T&K-investoinnit kasvavat ja uutta liiketoimintaa syntyy. Pk-yritykset kehittävät, tuovat markkinoille tai ottavat käyttöön uusia tai parannettuja tuotteita, tuotantomenetelmiä, teknologioita tai palveluita.

Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Toimien tuloksena uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja materiaalitehokkuuteen liittyvää t&k&i-toiminta lisääntyy ja siten voidaan nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta energiatuotannossa ja kehittää uusiutuviin energiaratkaisuihin ja energia- ja materiaalitehokkaisiin ratkaisuihin perustuvaa liiketoimintaa ja edistää yritysten kilpailukykyä. Toimenpiteillä edistetään koko energian hankinta-, tuotanto- ja jakeluketjun kilpailukykyä ja tehokkuutta. Erityisesti mahdollisuuksia avautuu uudenlaisille energiapalveluille, maaseudulla sijaitsevalla yritystoiminnalle ja hajautetun energiantuotannon ratkaisuille. Toimenpiteiden tuloksena kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.

Rahoitusta voi saada mm.

  • alueen elinkeinotoimintaa tukevaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuurin parantamiseen
  •  tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien ja T&K&I -ympäristöjen ja kehitysalustojen kehittämiseen
  • yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten kansainvälisen T&K&I -yhteistyön edistämiseen
  • pk-yritysten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, pilotointiin, kaupallistamiseen ja uuden teknologian käyttöönottoon
  • elinkeinoelämää tukevaan soveltavaan tutkimukseen ja toiminta-, palvelu- ja kaupallistamisprosessien kehittämiseen

Toiminnasta vähintään 25 %:ia kohdistetaan vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseen.

Toimintalinjojen ja erityistavoitteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät ohjelmasta.

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kaikki ohjelman erityistavoitteet löytyvät täältä

Joko olet tutustunut INKA-ohjelmaan?

INKA – innovatiiviset kaupungit –ohjelmassa kaupungit, yritykset ja valtio rakentavat Suomesta kansainvälisesti houkuttelevaa, maailmanluokan innovaatiokeskittymää.

Ohjelmaan on valittu viisi teemaa ja niille vetovastuussa olevat kaupunkiseudut. Näihin teemoihin on valittu kumppaneiksi seitsemän muuta kaupunkiseutua (vastuukaupunki ensin, kumppanit seuraavina):

  • Biotalous: Joensuu, Jyväskylä ja Seinäjoki
  • Kestävät energiaratkaisut: Vaasa, Lappeenranta ja Pori
  • Tulevaisuuden terveys: Oulu, Kuopio, pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku
  • Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus: Tampere, Lahti, Oulu, pääkaupunkiseutu ja Turku
  • Kyberturvallisuus: Jyväskylä

INKAssa tehtävän yhteistyön myötä näille alueille syntyy kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä yrityksiä.

Ohjelman rahoitus on noin 30 m€/vuosi, mistä valtion osuus 10 m€, kaupunkien 10 m€ ja aluekehitysrahaston 10 m€. Ohjelman hallinnoinnista vastaa Tekes.

Lue lisää www.tekes.fi/inka

Ala päällä -kampanja on mennyt jakeluun

Viestintäkampanjan mainoksessa "alapää" puhuu mitä puhuu, mutta "pää" kerää rohkeutensa, tukkii ennakkoluuloisen huutelijan suun ja tekee järkevän päätöksen. Mistä oikein on kysymys?

Valtava-kehittämisohjelman viestintäkampanja ennakkoluulottomasta uravalinnasta on näkynyt syyskuun alusta medioissa ja katukuvassa. Kampanjan tunteita sekä puolesta että vastaan herättänyt slogan kuuluu: "Valitse ala päällä, älä alapäällä". Kampanjan kohde, 8.- ja 9.-luokkalaiset ja lukiolaiset sekä heidän opettajansa, opinto-ohjaajansa ja vanhempansa, ovat selvästikin ottaneet kopin viestistä.

Uskaliaasta sloganista huolimatta kampanjan saama palaute on ollut lähes yksinomaan positiivista. Media on käsitellyt kampanjaa jopa yllättävän asiapitoisesti, nuoret internetin keskustelupalstoilla ovat nauraneet kippurassa ja opettajat ovat kiitelleet keskustelun herättämisestä. Soraääniä kampanjan toteutuksesta on tullut muutama, todella vain muutama, vaikka "alapäähuumori" yleensä jakaa mielipiteet voimakkaasti.

Mistä kampanjassa on kysymys?

Mutta mihin kampanjan mielipiteet jakava sana 'alapää' oikein viittaa? Se viittaa sekä biologiseen että sosiaaliseen sukupuoleen.

– Olisi helpompaa, jos suomen kielessä olisi eri käsitteet tarkoittamaan biologista ja sosiaalista sukupuolta, kuten englannin kielessä 'sex' ja 'gender'. Silloin tietäisi, milloin viitataan kulttuurisesti ja sosiaalisesti muotoutuneeseen sukupuoleen (gender), milloin biologiaan (sex), toteaa sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja valtavirtaistamisen ohjelmajohtaja Hillevi Lönn.

Sosiaalinen sukupuoli – asenteet ja stereotypiat, joita liitetään naisiin ja miehiin – on kyseessä silloin, kun puhumme naisten ja miesten tasa-arvosta (gender equality). Suomen kielessä käytetään yleensä yhtä ja samaa sanaa 'sukupuoli' tarkoittamaan näitä molempia.  

Kampanjan taustalla oleva asia on tuiki tärkeä: Suomen työmarkkinat ovat erittäin kahtiajakautuneet. Tästä syystä kampanja rohkaisee tyttöjä poikien aloille ja poikia tyttöjen ammatteihin.

– Meillä on paljon "miesten töitä" ja vastaavasti monia hyvin naisvaltaisia aloja.  Ammatti kannattaa kuitenkin valita omien kiinnostuksen kohteiden ja lahjakkuuden perusteella sen sijaan, että noudattaisi aikansa eläneitä sukupuolirooleja, Lönn painottaa.

Kiitettävästi näkyvyyttä

Kampanjan nettisivuilla olevia mainosvideoita (tyttö tai poika) on tähän mennessä katsottu yhteensä yli 100 000 kertaa. Videoita, joita ihmiset itse ovat tehneet animaatiokoneella (71 kpl), on katsottu joitakin tuhansia kertoja. Näyttää siltä, että osittain ESR-varoin tuotettu kampanja on onnistunut saamaan kiitettävästi myös näkyvyyttä.

Kampanjan verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.alapäällä.fi

Voit seurata Ala päällä -kampanjasta edelleen käytävää keskustelua Twitterissä ja
katsoa nuorison lataamia kampanjavideoita YouTubessa.

Lisätiedot:

Neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn, TEM, puh. 209 504 8028

 


Näytetään tulokset 47 - 47 / 51
Merkintöjä per sivu 1
jostakin 51