Rakennerahastojen uutiskirje 18.6.2014

260 miljoonaa euroa kestävään kasvuun ja työhön vuonna 2014

Hallitus vahvisti 12.6.2014 Suomen rakennerahasto-ohjelman varojen jaon vuodelle 2014.

Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoituksella tuetaan hankkeita, joilla edistetään pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa sekä vähähiilisyyttä. Käynnissä olevista alueellisista hankehauista saa lisätietoa ELY-keskuksista ja maakunnan liitoista.

Kaikkiaan rahaa on käytettävissä ohjelmakaudella noin 2,6 miljardia euroa.

Rahoitusta alueelliseen ja valtakunnalliseen toimintaan

Alueellisten varojen jako rakennerahastovaroja myöntäville ELY-keskuksille, maakuntien liitoille ja Tekesille on maakuntien rahoitussuunnitelmaesitysten mukainen. Alueellisia Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion varoja jaetaan yhteensä 146,9 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja valtion varoja 77,5 miljoonaa euroa.

Valtakunnallisten teemojen varat EAKR-toimintaan, yhteensä noin 9,7 miljoonaa euroa, jaetaan Tekesille käytettäväksi Innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelman rahoitukseen.

Valtakunnallisten teemojen varat ESR-toimintaan, yhteensä noin 25,8 miljoonaa euroa, jaetaan rakennerahastovaroja myöntäville ELY-keskuksille ja sosiaali- ja terveysministeriölle.

ESR:n valtakunnallisten teemojen varojen jako perustuu hallinnonalojen sopimaan alustavaan jakoon ohjelmakaudelle. Vuoden 2014 varoista työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osuudeksi on sovittu noin 8,2 miljoonaa euroa, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan osuudeksi reilut 9 miljoonaa euroa ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuudeksi noin 8,5 miljoonaa euroa. 

Kestävään kaupunkikehittämiseen reilut kuusi miljoonaa

Kestävään kaupunkikehittämiseen varatut vuoden 2014 valtuudet, yhteensä noin 6,2 miljoonaa euroa, jaetaan rakennerahastovaroja myöntävälle Uudenmaan liitolle. Varat sisältyvät EAKR-toiminnan alueelliseen osuuteen (noin 146,9 milj.euroa).

Suomen suurimmat kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku toteuttavat rakennerahasto-ohjelmassa kestävän kaupunkikehittämisen strategian.

Strategian teemat ovat avoin data ja rajapinnat, avoimet innovaatioalustat ja avoin osallisuus.

EAKR-rahoitus kestävään kaupunkikehittämiseen koko ohjelmakaudella on 39,5 miljoonaa euroa. Valtion ja kaupunkien rahoitusosuus on samansuuruinen. Maakuntien yhteistyöryhmät päättävät toimintaan kohdennettavasta ESR-rahoituksesta, joka sisältyy ESR:n alueelliseen osuuteen.

Teknisestä tuesta linjaukset

Hallitus päätti 12.6.2014 myös Suomen rakennerahasto-ohjelman teknisestä tuesta. Teknisen tuen kokonaismäärä on noin 78 miljoonaa euroa ohjelmakaudella 2014–2020. Tekninen tuki on rakennerahasto-ohjelman valmisteluun, hallintoon, seurantaan, arviointiin, tiedotukseen, viestintään, valvontaan ja tarkastukseen tarkoitettua EU-osarahoitteista tukea.

Teknistä tukea käyttävät työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ELY-keskukset ja maakunnan liitot.

Työ- ja elinkeinoministeriö on uudistanut hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti rakennerahastojen toimintamallia muun muassa keskittämällä rakennerahastotoiminnan välittävän toimielimen eli rahoittajan ja maksajan tehtävät neljään ELY-keskukseen aiemman viidentoista sijaan.  Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liitot ovat koonneet rakennerahastovaroja myöntävän viranomaisen (välittävän toimielimen) tehtävät molemmilla suuralueilla yhteen liittoon. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnan liitot pyrkivät tiivistämään muuten yhteistyötään. Lisäksi hallintoa tehostavat siirtyminen viidestä ohjelmasta yhteen ohjelmaan, suurempi hankekoko, kokonaan sähköinen tietojärjestelmä ja laajemmin käyttöön otettavat yksinkertaistetut kustannusmallit.

Koordinoivia maakuntaliittoja ovat Lapin liitto, Pohjois-Karjalan liitto, Uudenmaan liitto ja Pirkanmaan liitto. Rakennerahasto-ELY-keskuksia ovat Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Hämeen ja Keski-Suomen ELY-keskukset.

Vanhat ja uudet seurantakomiteat koolla kesäisissä tunnelmissa

Ohjelmakauden 2007–2013 rakennerahasto-ohjelmien perinteisiä kesäkokouksia vietettiin tänä vuonna osin haikeissakin tunnelmissa, sillä ainakin EAKR-ohjelmien osalta kysymyksessä oli todennäköisesti suuraluekohtaisten seurantakomiteoiden viimeiset varsinaiset kokoontumiset, loppukauden velvollisuuksista kun selvittäneen kirjallista menettelyä hyödyntäen.

Uuden, kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -rakennerahasto-ohjelman vastanimetty seurantakomitea puolestaan kokoontui uuden ohjelmakauden ensimmäiseen, vielä epäviralliseen kokoukseensa aktiivisesti keskustellen ja tulevaisuutta suunnitellen.

Kokouskierroksen aloittivat Etelä- ja Länsi-Suomen EAKR-seurantakomiteat, jotka kokoontuivat yhteiseen kokoukseen Hämeenlinnan Verkatehtaalle 20. –21. toukokuuta. Kokouksessa kuultiin mm. katsaukset molempien ohjelmien edistymistilanteesta, yleisemmät katsaukset muistakin päättyvän ohjelmakauden EU-ohjelmista sekä valmistautumisesta alkavaan ohjelmakauteen. Kesäkokouksista tuttuun tapaan seurantakomiteat hyväksyivät myös ohjelmien vuoden 2013 vuosiraportit toimitettavaksi komissioon. 

Toisena kokouspäivänä kuultiin alustuksia teemoista, jotka linkittävät Etelä- ja Länsi-Suomen päättyvää ja alkavaa ohjelmakautta toisiinsa. Näitä teemoja olivat rakennerahastot kasvuvyöhykkeiden (pohjoinen kasvuvyöhyke sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere = HHT-kasvukäytävä) kehittämisvälineinä, vähähiilisyyden tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet sekä Tekesin EAKR-toimenpiteet alkavalla ohjelmakaudella.

Kokouksen päätteeksi puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä esitti vielä koko seurantakomitean puolesta lämpimät kiitokset kuluneista vuosista Länsi-Suomen EAKR-ohjelmapäällikölle Seppo Haukalle, jonka loppuvuodesta tapahtuvan eläkkeelle jäännin myötä länsisuomalaiseen aluekehittämiseen ja ohjelmatyöhön jää iso tila nuorempien täytettäväksi.


 

Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous pidettiin helteisessä Kajaanissa 22. –23. toukokuuta. Ensimmäisenä päivänä oli vuorossa hanke-esittelyjä ammattikorkeakoulun tiloissa sekä erillinen pelialaa koskeva esittely ennen illallista.

Varsinainen kokous pidettiin toisena päivänä. Kokouksessa keskusteluttivat erityisesti Itä-Suomen ohjelman toteuma maksatusten kannalta, koska tänä vuonna n+2-kiertonopeusvaateen toteutuminen vaatii 58 miljoonan euron maksatuksia, sekä teknisen tuen riittävyys ohjelman toteuttamiseen.

Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitea kokoontui 4–5.6. kesäisessä Savonlinnassa. Seurantakomitean jäsenet keskustelivat innokkaasti ohjelman toteutumisesta ja mahdollisuuksista varmistaa ohjelman täysimääräinen toteutuminen. Keskustelussa tuotiin myös kehittämisehdotuksia alkavan kauden toteutukseen. Seurantakomitea tutustui Savonlinnan matkailuhankkeeseen sekä työmarkkinoille pääsyä edistäviin hankkeisiin, joissa osallistujia aktivoidaan monimuotoisilla menetelmillä. Seurantakomitea sai myös nähdä savonlinnalaisten nuorten suunnitteleman ja toteuttaman Duunari X -videon, jolla markkinoidaan osaavia nuoria työnantajille. Video on nähtävissä osoitteessa http://www.youtube.com/watch?v=MRWgVGL2-kg&feature=youtu.be

Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous puolestaan pidettiin Kokkolassa 11. –12. kesäkuuta. Jälleen ensimmäisenä päivänä vuorossa olivat hanke-esittelyt, mutta erillisten hankkeiden tarkemman esittelyn sijaan kyseessä oli likimain seminaariluonteinen tilaisuus, jossa lähinnä yritykset tai niiden lähellä olevat toimijat toivat esiin paikallista mittavaa ja monipuolista osaamista ja yritystoimintaa. Illanvietossa tunnelma herkistyi laulun ja erityisesti koordinaatiosta vastaavien muistamisella ja runsailla kiitoksilla.

Kokous noudatti tuttua kaavaa käsiteltävien aiheiden osalta. Myös nyt tekninen tuki keskustelutti varsin paljon. Kaiken kaikkiaan asioiden käsittely sujui huomattavan nopeasti – mahtoiko johtua hyvästä valmistelusta vai perjantaipäivästä – ja kokous päättyikin jo iltapäiväkahveille.


 

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 –Suomen rakennerahasto-ohjelman ensimmäinen seurantakomitean kokous järjestettiin Helsingissä 13.6. Seurantakomitea mm. nimesi itselleen sihteeristön, hyväksyi itselleen työjärjestyksen ja ohjelman viestintästrategian sekä päätti hankkeiden valintaperusteista. Ylijohtaja Taina Susiluoto viritti puheenvuorossaan seurantakomitean jäsenet uuteen ajattelutapaan rakennerahasto-ohjelman toteuttamisessa. Hänen mukaansa rakennerahastovarojen merkitys kasvaa muiden kehittämisrahojen vähetessä. Rakennerahastovarojen tulee olla nimenomaan kehittämisrahoja, joilla haetaan vaikuttavuutta ja samalla otetaan riskejä, joita muuten ei uskallettaisi ottaa. Susiluoto korosti seurantakomitean vaikutusvaltaa siihen, millä mentaliteetilla lähdetään liikkeelle ohjelman toteuttamisessa. Suomen rakennerahasto-ohjelma on fokusoitu pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen, työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Susiluoto peräänkuulutti sitä, että jokaisen pitäisi pystyä ajattelemaan omaa asemaansa yhteisen edun tekijänä ja tukea koko Suomen tulevaisuutta helikopteriperspektiivistä. Jokaisen tulee siirtyä edunvalvonnasta yhdessä tekemiseen. Tarvitaan poikkihallinnollisia strategisia linjauksia sekä entistä tehokkaampaa yhteistyötä niin alueilla kuin ministeriöidenkin kesken.


 

Seurantakomitean puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä totesi, että seurantakomitea ei ole vain kaksi kertaa vuodessa pidettävä kokous vaan koko prosessi - mukaan lukien sihteeristön ja alueiden toiminta sekä yhteistyö komission kanssa - tähän haetaan nyt entistä joustavampaa ja tehokkaampaa toimintaa. Keskeisenä osapuolena ovat myös järjestöt. Oleellista on, että kaikki ovat nyt yhdessä pöydässä eikä enää viiden eri seurantakomitean pöydissä. Suuri osa ihmisistä on jo tottunut työskentelemään yhdessä eikä esteitä ole sille, etteikö tästä mentäisi joustavasti eteenpäin.

Seurantakomitean kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti ja ilmapiiri oli optimistisesti eteenpäin katsova. Kaikille tuntui olevan selvää, että Suomen neljännelle rakennerahasto-ohjelmakaudelle ollaan menossa uusin eväin ja välinein – siis totuttuja toimintatapoja rohkeasti uudistaen. 

TEKSTI: Sirpa Liljeström, Antti Jokivirta, Harri Ahlgren

Ohjelmakauden 2007–2013 edistymistilanne

Päättyvän ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmien edistymistilanne saavutti kesäkuussa jälleen erään virstanpylvään, kun julkisen rahoituksen yhteenlaskettujen kokonaiskehysten maksatusaste ohitti 80 %:n rajan – kehyksistä on siis maksamatta enää alle viidennes. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut tasaista ohjelmien kesken. Kun Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma hätyyttelee jo 90 %:n maksatusastetta, on Itä-Suomen EAKR-ohjelman julkisesta kehyksestä maksamatta vielä yli neljännes. Tämän vuoden lopussa on ohjelmakauden 2007-2013 viimeinen n+2 –tarkastelu. Itä-Suomen EAKR-ohjelman osalta saattaa tulla ongelmia n+2 -kynnyksen saavuttamisessa, ellei maksatustahtia saada nopeutettua. Muiden rakennerahasto-ohjelmien osalta n+2 -kynnyksen ei pitäisi maksatusten nykyvauhdilla olla ongelma.  Erityisesti Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa maksatukset ovat kevään aikana edistyneet ripeästi. ESR-ohjelma on säilyttänyt "kakkostilansa" maksatusasteellaan, mutta sidonta- ja varausasteet pysyttelevät edelleen sadan prosentin rajan alapuolella johtuen kuntarahoituksen tavoiteltua pienemmästä kertymästä. Kaikissa EAKR-ohjelmissa varaus- ja sidonta-asteet sen sijaan ovat nyt ylittäneet 100 %:n tason. Vuoden 2014 puolella onkin käynnistynyt vielä yli 530 EAKR-hanketta ja 150 ESR-hanketta. Kun myös Finnveran EAKR-osarahoitteiset lainat lasketaan mukaan, on rakennerahastohankkeita käynnistynyt ohjelmakauden aikana (16.6.2014 mennessä) 19 830 kpl.

Toimintalinjoittaiset vaihtelut rahoituskehysten toteutumisessa näkyvät seuraavassa kuvassa. Julkisen kokonaisrahoituksen varausasteet ovat kaikissa EAKR-ohjelmissa korkeimmat kolmannella toimintalinjalla (alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen). Etelä-Suomea lukuun ottamatta myös maksatukset ovat TL3:lla edistyneet selvästi muita toimintalinjoja paremmin - Pohjois-Suomessa jopa niin, että ns. 10 %:n joustoraja on jo ylitetty – käytännössä se siis tarkoittaa, että TL3:n osalta komission nykyisten ohjelmakehysten perusteella maksama enimmäisrahoitusosuus on Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmassa jo varmistettu, eivätkä julkisen rahoituksen lisämaksatukset sitä enää kasvata. Ongelmallisena voidaan edelleen pitää Itä-Suomen EAKR-ohjelman TL1:n tilannetta, jossa toimintalinjan julkisesta rahoituskehyksestä on varattu 96 % mutta maksettu vasta 60 %.  ESR-ohjelmassa TL4:n varaus- ja maksatusasteet ovat vielä selvästi huonommat joten tämän rahoitukseltaan pienen toimintalinjan tilanteen korjaaminen edellyttää kehysmuutosesityksen laatimista ennen ohjelman sulkemista.

TEKSTI: Harri Ahlgren

Rakennerahastojen uutiskirje jää kesätauolle. Seuraava uutiskirje ilmestyy torstaina 28.8.

 


Näytetään tulokset 47 - 47 / 49
Merkintöjä per sivu 1
jostakin 49