Uutiset

EU-ohjelmavalmistelun tilannekatsaus - Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 - EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma

EU:n alue- ja rakennepolitiikalla (koheesiopolitiikka) lisätään jäsenmaiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä vähennetään alueiden välisiä merkittäviä kehityseroja. Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaehdotus sekä ohjelmakautta 2021–2027 koskevat lainsäädäntöehdotukset ovat parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa.

EU-kaudella 2021–2027 ei puhuta rakennerahasto-ohjelmasta, vaan alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta, sillä aiemmista kausista poiketen tällä kaudella ohjelma sisältää ja se toteuttaa kolmen eri rahaston tavoitteita. Ohjelmasta rahoitetaan edelleen EAKR- ja ESR-hankkeita. Uutena on oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), jonka tarkoituksena on vauhdittaa EU-maiden reilua ja oikeudenmukaista siirtymistä vihreään talouteen.

Rakennerahastojen osalta ohjelmakausi käynnistyy tämänhetkisen tiedon mukaan syyskuun 2021 aikana. Varmuus alkamisaikaan saadaan kesän kuluessa. JTF-rahaston toimeenpano sen sijaan käynnistyy vasta 1.1.2022.

Ennen uuden kauden hakujen käynnistymistä maakunnan on hyödynnyttävä olemassa olevat kehittämisvarat - vanhan kauden perusrahoitus sekä nykykaudelle saadut elpymisvarat (REACT-EU).

Kuvassa alla on esitetty uuden ohjelman sisältörakenne.

Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman 2021 - 2027 sisältörakenne.

EAKR-sisällöt (Euroopan aluekehitysrahasto)

EAKR:n sisällöt ovat laajoja, mikä mahdollistaa monipuolista toiminnan kehittämistä sekä julkisissa organisaatioissa että yrityksissä. Toimenpiteet ovat lähtökohtaisesti elinkeinoelämälähtöisiä, kuten käynnissä olevassa ohjelmassakin. Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen säilyy keskeisesti sisällöissä. Kestävä kehitys on läpileikkaava teema ja hiilineutraalisuus korostuukin sisällöissä. Rahoituksesta vähintään 35 % kohdennetaan ilmastotavoitteiden edistämiseen.  Energiatehokkuuden, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kiertotalouden haasteisiin haetaan ratkaisuja. Myös digitalisaatio nousee esille vahvasti, erityisesti datan hyödyntäminen ja älykkäiden ratkaisujen kehittäminen kehittämistavoitteisiin. Digitalisaation pohjautuvat liiketoimintamallit, mm. jakamis- ja alustatalous sekä digipohjaiset palvelut nousevat esille.  Myös verkottuminen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti on vahvasti esillä. Ohjelmassa pyritään edistämään erilaisten ekosysteemien, klustereiden ja muiden verkostoyhteistyön muotojen kehittymistä ja linkittymistä toisiinsa. Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen ja hyödyntämisen edistäminen on sisällä useissa erityistavoitteissa.

Mikä muuttuu ESR sisällöissä? (Euroopan sosiaalirahasto)

Euroopan sosiaalirahastossa (ESR) keskeinen muutos tulee ohjelman tuloksellisuuden kiinnittyminen aiempaa vahvemmin muutoksen tavoitteluun. Kohderyhmän työmarkkinatilanteeseen pyritään saamaan muutosta osaamis-, neuvonta- ja työllisyyspalvelujen kautta. Kohderyhmän osallistumisen hankkeisiin täytyy olla kestoltaan riittävän pitkäaikaista, sillä vaikuttavuus paranee toimenpiteiden keston kasvaessa. Muutoksen seuraaminen vaatii myös hyvää kohderyhmän tuntemusta ja yhteydenpitoa heidän kanssaan.

Itä-Suomessa ESR-rahoitteiset työvoimapoliittiset koulutukset ja palkkatukijaksot ESR-hankkeissa loppuvat. Tämä muuttaa työllisyyshankkeiden toteutusmallia. Rinnakkaishankkeita ja ELY-keskuksen omia ns. palkkatuen ja työvoimapolittiisten koulutusten rinnakkaishankkeita ei enää tarvita. Kansallisiin palveluihin ohjautuminen on iso tavoite, ja työn tekemisen eri tapojen yhdistämistä pyritään tukemaan. Jatkuva oppiminen nousee keskeiseksi osaamisen kehittämisessä ja työikäisen väestön osaamisen päivittämisessä. Yksilölliset opintopolut mahdollistavat työssä olevien kouluttautumisen entistä paremmin.

Työ- ja koulutusperäiset maahanmuuton tavoitteet nousevat ohjelmassa esiin, samoin ns. puolisotyöpaikat. Työvoima- ja osaajapulaan voidaan aidosti hakea ratkaisuja sekä edistää alueen ja erityisesti työpaikkojen vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Eri väestöryhmien vuorovaikutuksen lisääminen otetaan ohjelmassa myös tavoitteeksi.

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen sisällöt palaavat ohjelmaan aiempaa keskeisemmin ja mahdollistavat yritysten muutoskyvykkyyden ja kasvun edistämisen.

ESR-sisällöissä keskeisiä uudistuksia ovat lapsiperheiden palveluiden kehittämistavoitteiden sisällyttäminen ohjelmaan ja lastensuojelun palvelujen kehittämistavoitteet. Samoin uudistuva ruoka-aputyö tulee osaksi ESR-ohjelmaa.

Itä-Suomelle tärkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen työllisyyden parantamiseksi ovat ohjelmassa hyvin esillä. Kansalaisjärjestöjen rooli ohjelmassa säilyy merkittävänä ja kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen tuki laajenee koko ohjelma-alueelle.

Mikä muuttuu EAKR- ja ESR-hankkeiden toteuttamisessa?

Hankkeiden toteuttamisessa muuttuu moni hankkeille keskeinen toiminnan tapa. Tavoitteena on ollut keventää hallinnointia ja keskittyä tuloksellisuuden toteutumiseen. Hankehakujen avaamisesta ilmoitetaan nykyistä aikaisemmin ja hakemusten täyttö alkaa aina rahoittajan EURA 2021- järjestelmään tekemästä hakuilmoituksesta.

Flat rate-mallit uudistuvat ja yhtenäistyvät EAKR- ja ESR-rahoituksen osalta. Yleisimpään käyttöön tulee flat rate 40% -malli, jossa palkkakulujen lisäksi kustannuksiin lasketaan 40%:n osuus palkkakustannuksista. Tämä flat rate-osuus kattaa nykymuotoisissa hankkeista mm. ostopalvelut, matkat ja toimistokulut. Paljon ostopalveluita sisältävissä hankkeissa otetaan käyttöön flat rate 7% -malli, jossa flat rate-osuus lasketaan palkoista ja ostopalveluista. Kertakorvausmallit selkeytyvät, kun EURA2021-järjestelmä tukee tuotoksen ja kustannusten yhteyttä nykyistä paremmin.

Palkkakustannusmalleissa yksikkökustannusmalli eli ns. tuntitaksamalli, perustuu työajanseurantaan ja hankkeelle tehtyjen työtuntien kertomiseen yksikkökustannuksella eli bruttovuosikustannuksella (palkka+sivukulut) jaettuna vuosityöajalla (1720 h). Tällöin kirjanpidon kustannuksia tarkastellaan ainoastaan siinä vaiheessa, kun bruttotyövoimakustannuksia lasketaan hankkeen alussa.

Tosiasiallisten palkkakustannusten mallissa palkkakustannuksiin lisätään kiinteät sivukulut. Mallissa voidaan luopua työajanseurannasta, kun osa-aikaisesti työtä tekevien osalta voidaan hankkeelle kohdennettu työpanos ilmoittaa prosenttiosuutena kokonaistyöajasta. 

Yhteishankkeista siirrytään ryhmähankkeisiin, joissa päähakija avaa ryhmähankkeen toteuttajille omat hakemukset EURA2021-järjestelmässä. Ryhmähankkeissa mahdollistuu jokaiselle toteuttajalle yksilöllinen päätös, sillä jokaisella hankkeella voi olla eri kustannusmalli, eri toteutusaika, omat maksatusjaksot ja kukin toteuttaja vastaa taloudellisesti vain omasta hankeosiostaan. Myös muutokset voidaan tehdä ryhmähankemallissa jokaiselle osahankkeelle erikseen. Vastuut selkeytyvät ja eri toteuttajien piirteet voidaan huomioida paremmin.

Tutustu Uudistuva ja osaava Suomi 2021 - 2027 -rakennerahasto-ohjelman luonnokseen:
Luonnos (pdf, kuulemisversio 10.3.2021, www.pohjois-savo.fi)

Lisätietoja EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 -ohjelmasta rahoitusasiantuntijoilta:
Rahoitusasiantuntijoiden yhteystiedot rakennerahasto.fi Itä-Suomen verkkosivulla

 

Manner-Suomen maaseutuohjelma

Manner-Suomen maaseutuohjelman siirtymäkausi 2021–2022 

Käynnissä olevalla siirtymäkaudella hankerahoitusta voi hakea 2014–2020 ohjelmakauden toimenpiteiden mukaisesti. Säädökset ja ohjelmasisällöt kaudelta 2014–2020, varat rahoituskaudelta 2021–2027. Laajakaistainvestoinnit ja EIP-hankkeet kuitenkaan eivät sisälly siirtymäkauden ns. perusrahoitukseen, koska ovat mukana elvytystoimissa. Siirtymäkaudelle on osoitettu erillinen rahoituskehys, joka tulee käyttää siirtymäkauden aikana. Kauden 2014–2020 ja siirtymäkauden varojen tukikelpoisuus päättyy 31.12.2025.

CAP27:n 2023-2027 yleistavoitteet ja erityistavoitteet

Yleistavoitteet:

  1. Edistetään älykästä, kestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan elintarviketurva
  2. Tuetaan ympäristönhoitoa ja ilmastotoimia ja edistetään unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteita
  3. Lujitetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.

Läpileikkaavat tavoitteet: osaamisen kehittäminen, innovaatiot ja digitalisaatio.

Maakunnat valmistelevat omat alueelliset kehittämissuunnitelmat ja ne ovat osa kansallista suunnitelmaa.

CAP27 kehittämishankkeet uudella kaudella 2023–2027. Käytettävissä olevat tukimuodot: Investoinnit: Yleishyödylliset investoinnit, laajakaistainvestoinnit, vesihuolto. Kehittämishankkeet: Koulutus, tiedonvälitys, yhteistyö, Leaderin omat välineet

CAP 27 maaseudun yritysrahoitus (ELY-keskus) Käynnistystuki: omistajavaihdos, kasvuyritys, työllistävä kasvuyritys. Investointituki. Yritysten kehittäminen: Investoinnin toteutettavuustutkimus, kehittämistuki, yritysryhmähankkeet. ELY-keskuksen ja Leader-rahoituksen yhteistyössä tavoitteena on tukijärjestelmän selkiyttäminen ja selkeä työnjako. Tavoitteena on Leader-ryhmien ja ELY-keskusten roolien vahvistaminen, yrittäjäkentän monipuolisuuden ja erilaisten tarpeiden sekä tilanteiden huomioon ottaminen.

Tukea ei voida kohdentaa jatkossa kaupunkialueille. Tuki kohdistuu ELY-keskusten ja Leader-ryhmien määrittelemällä tukikelpoiselle maaseutualueelle. Yrityksen käynnistystuki ja kehittämistuki jatkossa myös maataloustuotteita jalostaville (Annex I) mikro-ja pienyrityksille samanlaisena kuin muille toimialoille.

Kysy tukimahdollisuuksista ELY-keskuksesta, Leader-ryhmästä tai yhteistoiminta-alueelta

Kysy tukimahdollisuuksista ELY-keskuksesta, Leader-ryhmästä tai yhteistoiminta-alueelta sinua lähellä. Voit haea kuntien, ELY-keskusten ja Leader-ryhmien yhteystietoja ruokaviraston verkkosivulta, linkki alla.