Sote-yrittäjyys on tulevaisuuden bisnestä


  Hankkeen nimi: SoteYboost - sote yrittäjän boosteri
  Toteuttajat: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Oulun yliopisto Oulun Eteläisen instituutti
  Toteutusaika: 1.4.2015 - 31.12.2017
  Rahoituslähde: ESR (erityistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen)
 

 

Miten pieni sosiaali- ja terveysalan yritys pärjää isojen yritysten rinnalla? Mitä sote-uudistus merkitsee? SoteYBoost-hankkeessa on haettu vastauksia näihin kysymyksiin ja työskennelty alan PK -yritysten kanssa. Päätavoitteena on ollut tukea yritysten toimintaedellytyksiä muuttuvassa toimintaympäristössä järjestämällä mm. sähköisten järjestelmien käyttöönottoon ja palvelumuotoiluun työpajoja, tukemalla verkostoitumista ja jakamalla tietoa. Hankkeen toiminta-alueena on Oulun eteläisen 14 pientä kuntaa.

Sote-yrityssektorilla on menossa kova muutos, isot yritykset varautuvat tulevaan sote-uudistukseen laajentamalla toimintaansa. Pienille yrityksille tämä on näkynyt etenkin palvelukotisektorilla haja-asutusalueellakin. Isot yritykset ostavat pieniä, rakentavat omia palvelukoteja, ottavat osan asiakaskunnasta ja pystyvät toimimaan pitkiäkin aikoja vajaakäytöllä, mikä ei onnistu pieniltä yrityksiltä.

Kuntoutussektorilla näkyy myös toiminnan keskittyminen sekä etäpalveluiden kehittäminen. Kun samaan aikaan julkisen sektorin varautuminen sote-uudistukseen näkyy niin, että asiakkaita vähennetään yksityissektorilta, pienet yritykset ovat hätää kärsimässä. Pieni yritys ei pysty odottamaan valinnanvapauden alkamista vajaalla asiakaskunnalla - toisin kuin isot yritykset. Asia nostettiin vahvasti esille hankkeen tilaisuudessa Pyhäjärvellä. Tilaisuudessa oli yrittäjiä ja julkisen sote-hallinnon edustajia. Julkinen toimija muuttikin ohjeistustaan tilaisuuden jälkeen.

Miten pienten yritysten käy jatkossa? Yhden näkökulman tähän antaa hankkeessa tehty tutkimus sote-yritysten kasvuvaiheista (Oulun yliopisto Kerttu Saalasti Instituutti, MicroENTRE). Tutkimuksen mukaan sote-alan yrittäjäidentiteettiin sisältyy halu osallistua käytännön työhön asiakkaiden kanssa. Silloin yrittäjästä tulee tahtomattaan yrityksen kasvun pullonkaula, mikäli yrityksen johtamista, kehittämistä ja toiminnan suunnittelua ei resurssoida riittävästi.  Toisena tuloksena nousee tarve tehostaa asiakashankintaa.

Hankkeessa on käytännön tasolla näkynyt yrittäjien erilaiset kehittämisstrategiat. Osa uskoo pystyvänsä jatkamaan tekemättä mitään muutoksia ja aikoo lopettaa/myydä, jos yrityksen jatko vaatii isompia investointeja tai toiminnan muuttamista. Toinen yrittäjätyyppi tutkii erilaisia toimintavaihtoehtoja ja tekee sellaisia muutoksia, joiden uskoo olevan välttämättömiä yrityksen jatkolle. Tämä ryhmä on esittänyt hankkeelle aktiivisesti toiveitaan erilaisten tilaisuuksien järjestämisestä ja tiedon jakamisesta. Esimerkiksi yhden yrittäjän toiveesta lähteneeseen "Kanta.fi –palveluun liittyminen" -tilaisuuteen osallistui noin 50 yritysten edustajaa.

Kolmas yrittäjätyyppi on jo aloittanut kehittämistoimet ja aktiivisen yrityksen kasvattamisen. Nämä yritykset varautuvat muutoksiin ja uskovat sote-uudistuksen tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia pienillekin yrityksille, joilla on valmius ja tahto kehittää toimintaansa.  Hankkeen toiminnassa tämä on näkynyt työpajojen hyödyntämisenä. Muuan yritys otti koko henkilöstönsä mukaan palvelumuotoilutyöpajaan tavoitteena sitouttaa henkilöstö ja kehittää palvelustaan mahdollisimman houkuttelevan – koska jatkossa asiakas saa itse valita palveluntuottajan.


Palvelumuotoilua. Kuva: Eija Hautala.

          

Ohjelmistotoimittajia esittelemässä ohjelmistojaan. Kuva: Eija Hautala.


        Skypellä yhteys työnohjaajaan. Kuva: Eija Hautala.

Osa yrittäjistä näkee yritysten yhteistyön ja erilaiset yhteenliittymät pärjäämisen edellytyksenä.  Näin voidaan tehostaa markkinointia ja tarjota laajempaa palveluvalokoimaa. Yhteistyöstä kiinnostuneiden yritysten törmäyttäminen onkin yksi tavoite hankkeessa. Parhaillaan kootaan kehittämisestä kiinnostuneita pieniä yrittäjiä yritysryhmiin yritysryhmätuen hakemiseksi.

Epävarmuus tulevasta ja muutosvaatimukset haastavat ymmärrettävästi yrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista. Hankkeessa yrittäjät näkevät oman ja henkilöstönsä työhyvinvoinnin olevan kiinteässä yhteydessä yrityksen tilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin.

Hanke on järjestänyt Mikroyritysten kasvualusta –mallia soveltaen yrittäjien tapaamisia. Tapaamisen teemat ovat tulleet yrittäjiltä, aiheet ovat liittyneet usein työhyvinvointiin, mm. yksinyrittäjän jaksaminen, työnohjaus. Osallistujien määrät ovat vaihdelleet, pienemmät ryhmät ovat osoittautuneet keskustelun ja yrittäjien vertaistuen näkökulmasta toimiviksi. Ryhmissä on jaettu omia kokemuksia, verkostoiduttu ja tuotu esiin tarpeita, joihin hanke on mahdollisuuksien mukaan tarttunut. Erään yrittäjän sanoin: " On se hyvä, että aktivoitte meitä pieniä!"

Eija Hautala
SoteYBoost-hankkeen projektipäällikkö, Oamk Oy