Hyvinvointia ja työkykyä edistämässä

Hyvinvointia ja työkykyä edistävä palvelu vastaa pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien tarvitsemaan laaja-alaiseen tuen tarpeeseen. Palvelu on parantanut yli 270 asiakkaan toimintakykyä erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osalta. Palvelu on aktivoinut asiakkaita ja parantanut heidän työmarkkinavalmiuksiaan sekä auttanut heitä sijoittumaan työ- tai koulutuselämään.

Hyvän käytännön toteutus Viherkasvin vieressä seisova hymyilevä nainen.

Hyvä käytäntö on arviointi-, tuki- ja valmennuspalvelu, joka auttaa asiakasta kohti työelämää. Asiakas saa yksilö- ja ryhmävalmennusta. Asiakastyö jakautuu 3 kuukautta kestävään kartoitusjaksoon ja 9 kuukautta kestävään kuntouttavaan valmennusjaksoon.

Kartoitusjaksolla yksilötapaamisia on kerran viikossa. Tapaamiset koostuvat kokonaistilannearviosta, supportiivisista keskusteluista, työ- ja koulutustaustan selvittelystä, työnhakuvalmennuksesta, kouluttautumissuunnitelmista sekä seuraavaan askeleen etsinnästä.

Kartoitusjaksolla on myös ryhmätapaamisia kerran viikossa. Ryhmäpäivien (päivän kesto 5 tuntia) sisällöt liittyvät elämänhallintaan, työ- ja toimintakykyyn, työelämävalmiuksiin, liikuntaryhmiin ja kuntouttaviin tapahtumiin. Asiakkaita rohkaistaan suorittamaan myös työelämässä tarvittavia pätevyyksiä ns. korttikoulutuksia. Hanke maksaa korttikoulutukset. Asiakkaille tarjotaan myös mahdollisuus käydä lääkärin terveys- ja hyvinvointiarviossa. Se motivoi hoitamaan omaa terveyttä.

Kuntouttavan valmennusjakson aikana on sekä yksilötapaamisia että ryhmävalmennusta. Yksilötapaamiset ovat minimissään kerran kuukaudessa ja ne sisältävät supportiivisia keskusteluja, tarvittavaa ohjausta tutkimuksiin, hoitoon tai kuntoutukseen, työ- tai koulutuspaikkojen etsintää, tuettua työllistämistä ja työsuhteen edistymisen seurantaa sekä työpaikkaohjausta.

Kerran kuukaudessa tapahtuva ryhmävalmennus sisältää uravalmennusta, atk-valmennusta, työ- ja toimintakykyä edistävää toimintaa, virkistystapahtumia sekä yhteistyöpalavereja, joihin osallistuvat myös työvoimaviranomaiset.

Hyvään käytäntöön liittyi palkkatukimääräraha. Asiakkailla oli mahdollisuus sijoittua tämän määrärahan turvin 6 kuukautta kestävään palkkatukityösuhteeseen.

Tulokset

  • Asiakkaat kokivat, että heidän työkykynsä nousi. Asteikolla 0-10 asiakkaat arvioivat työkyvyn nousseen 6,8:sta 7,3:een
  • Asiakkaista 45 % koki psyykkisen toimintakykynsä parantuneen
  • Asiakkaista 38 % koki fyysisen toimintakykynsä parantuneen
  • Asiakkaista 37 % koki sosiaalisen toimintakykynsä parantuneen
  • Asiakkaiden aktiivisuus ja aloitekyky koheni kartoitusjaksolla ja kuntouttavalla valmennusjaksolla
  • Asiakkaiden työmarkkina-asema parantui.                            

Näin voit hyödyntää hyvää käytäntöä

Hyvä käytäntö voidaan monistaa myös muille kohderyhmille ja räätälöidä sisältöä kohderyhmälähtöisesti. Palvelukokonaisuuden alkuvaihe voi toimia alkukartoituksena tulevissa kasvupalveluissa.

Tämän hyvän käytännön toteutuksessa on tärkeää osaava henkilöstö työelämän sekä sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueilta.

Lisätietoja:

Tuomas Koskela, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. 0295 038 506, tuomas.koskela(at)ely-keskus.fi

Tarkempaa tietoa projektista:

Rakennerahastotietopalvelu S20058
Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen