Kasvollinen lähipalvelu

Pitkät välimatkat ja huonot kulkuyhteydet sekä asiakkaiden haasteelliset elämäntilanteet heikentävät palveluihin pääsyä, vaikka palveluja olisikin periaatteessa tarjolla. Palvelujen siirtyessä maantieteellisesti yhä kauemmaksi ja yhä enemmän sähköiseen muotoon kasvollisen ja ohjauksellisen palvelun merkitys korostuu.

Tämä hyvä käytäntö tarkoittaa sitä, että tukihenkilöt tarjoavat heikossa työmarkkina-asemassa oleville, työelämästä syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille kasvollista lähipalvelua ja ohjausta yksilöllisen tarpeen mukaan.  Kasvollinen lähipalvelu viedään tarvittaessa asiakkaan kotiin saakka.  Kasvollisessa lähipalvelussa varmistetaan, että asiakas tulee aidosti kuulluksi ja ymmärretyksi ja että hän myös tavoittaa tarvitsemansa palvelut.

Hyvän käytännön toteutus  Kaksi henkilöä, nainen ja mies, keskustelevat kannettavan tietokonetta katsellen.

Kasvollisen lähipalvelun asiakkaita ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat, työelämästä syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt. Asiakkaan tilanteen taustalla voi olla monenlaisia muitakin huolia, kuten velkaantuminen, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat, osaamisen puutteet tai päihdeongelma. Tässä hyvässä käytännössä lähdemme ratkomaan asioita tavoitteellisesti yhdessä asiakkaan kanssa.

Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus tulla hoitamaan asioita kasvokkain sähköisen palvelukanavan sijaan. Kasvollisessa lähipalvelussa hänet ohjataan tarvittaessa muihin palveluihin. Asiakkaan tarvitsemien palveluiden saatavuus varmistetaan lähtemällä asiakkaan mukaan palvelupisteeseen tai vastaavasti autetaan asiakasta sähköisten asiointikanavien käytössä. Palvelu viedään alkuvaiheessa kotiin saakka.  Joidenkin asiakkaiden on helpompi toimia tutussa ympäristössä esim. sosiaalisten tilanteiden pelkojen takia.  Asiakkaalle annetaan aikaa ja edetään hänen kanssaan tavoitteellisesti hänen omaan tahtiinsa.

Tulokset                           

  • Asiakkaan osallisuus ja vahvistuu ja aktiivisuus lisääntyy
  • Asiakkaiden asiat etenevät ja he kiinnittyvät paremmin muihin palveluihin
  • Asiakkaiden elämänhallinta vahvistuu
  • Asiakkaiden hyvinvointi vahvistuu
  • Kun palvelujen käyttöaste kokonaisuudessaan paranee, syntyy palvelujen järjestäjille kustannussäästöjä
  • Resurssit ja palvelut kohdistuvat tehokkaammin, mistä hyötyy asiakkaan lisäksi myös kunta sekä yhteiskunta.

Näin voit hyödyntää hyvää käytäntöä

 Lähipalvelulla on tarve tulevaisuudessa sillä kaikille eivät sähköiset palvelut sovi. Heikoimmassa asemassa olevia kuntalaisia ei saa unohtaa tulevissa kasvupalveluissa.

Lisätietoja:

Tuomas Koskela, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. 0295 038 506,  tuomas.koskela(at)ely-keskus.fi

 

Tarkempaa tietoa projektista:

Rakennerahastotietopalvelu S20891
Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen