Nuorten hyvinvoinnin ja aktiivisen osallisuuden tuki

Nuorten syrjäytymisen torjumista ja aktiivista osallisuutta tehostetaan uudistamalla ja kehittämällä sosiaali- ja terveyspalveluja ja tukitoimia nuorille. Lähtökohtana on taata kaikille nuorille aito mahdollisuus aktiiviseen osallistumiseen mahdollisista sosiaalisista ja/tai terveydellisistä ongelmista huolimatta. Erityisesti kehitetään nuorten sosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta sekä mielenterveyspalveluja ja päihdekuntoutusta. Toimenpidekokonaisuudella rahoitetaan hankkeita, joilla tuetaan uuden sosiaalihuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmäuudistuksen toimeenpanoa ja kehittämistä siten, että nuorten palvelut tukevat heidän työ- ja toimintakykyään ja vahvistavat heidän koulutus- ja työelämävalmiuksiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämisen kohteita ovat esimerkiksi nuoren tuen tarpeiden kokonaisvaltainen ja oikea-aikainen selvittäminen, omatyöntekijä-malli, nuorten sosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus sekä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut.
 
Nuorten parissa tehtävään sosiaalityöhön luodaan uusia aktiivisia toimintamalleja, jotka tukevat siirtymiä sosiaalihuollon palveluista eteenpäin koulutukseen ja työhön. Nuorten kohdalla nopea pääsy aktiiviseen toimintaan on erityisen tärkeää paitsi osallisuuden tukemiseksi, myös oikean tilannearvioinnin tekemiseksi; nuoren avuntarpeet selviävät parhaiten toiminnan kautta. Niille nuorille, jotka eivät vielä pysty osallistumaan varsinaiseen tavoitteelliseen työskentelyyn kuntouttavassa työtoiminnassa, työpajoilla tms., taataan mahdollisuus osallistua matalan kynnyksen ryhmätoimintaan, jossa nuoren jaksamista vahvistetaan ja hänellä on mahdollisuus tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin. Kokonaisuuteen yhdistetään tarvittaessa joustavasti päihde- ja mielenterveyshoito ja -kuntoutus.
 
Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorisotakuun toteuttamista edistämällä ja tukemalla nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näissä keskeyttämistä. Toiminta toteutetaan tarpeen mukaisesti yhteistyössä nuorisotoimen, terveystoimen, opetustoimen, oppilas- ja opiskelijahuollon, työ- ja elinkeinohallinnon, muiden kuntoutuspalvelujen sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Yksittäisten projektien sijaan muodostetaan peruspalveluihin tavoitteellisia toimintajatkumoja, joissa tuki räätälöidään kunkin nuoren tarpeiden mukaisesti ja josta tehokas ulospääsy opintoihin ja työelämään on mahdollista. Esimerkiksi pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuus ilman aktiivisia tukitoimia ei ole hyväksi yhdellekään nuorelle.
 
Sosiaalinen kuntoutus perustuu aina asiakkaan toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen kokonaisvaltaiseen selvittämiseen. Taustalla on ymmärrys kokonaisvaltaisen työskentelyn välttämättömyydestä silloin, kun ongelmat ovat kasautuneet ja pitkittyneet tai kun sosiaalisen kuntoutuksen toimenpiteet ovat muutoin tarpeellisia henkilön sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on huomioitava esimerkiksi pitkään jatkuneen työttömyyden seuraukset, tulottomuus, vaikeat perhetaustat, osattomuuden ja näköalattomuuden kokemukset, koulutuksen ulkopuolelle jääminen, hahmotus- ja oppimishäiriöt, vammaisuudesta sekä mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöistä johtuvat sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet sekä kiusaamis- ja väkivaltakokemukset. Sosiaalisessa kuntoutuksessa yksilöllinen tuki yhdistyy toiminnallisuuteen. Tavoite voi olla arkielämän taitojen oppimista, päihteettömän arjen hallintaa, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua tai tukea ryhmässä toimimiseen. Kuntoutuksen välineitä voivat olla yksilöllinen psykososiaalinen tuki, valmennus ja lähityö (kotikäynnit, mukana kulkeminen, kasvatuksellinen tuki omien asioiden hoitamiseen, kuntouttava sosiaalityö), erilaiset toiminnalliset ryhmät, tukihenkilö- ja mentorointitoiminta, vertaistuki, osallistuminen vapaaehtoistoimintaan, työtoiminta jne.
 
Osana nuoruusikäkauden erityispiirteet huomioivien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä tuetaan myös hankkeita, joissa otetaan käyttöön näyttöön perustuvia hoito- ja palvelumalleja nuorten päihde- ja käytöshäiriöihin ja kehitetään työtapoja nuorten monimuotoisten ongelmien ratkaisemiseksi. Vahvistetaan sosiaali- ja terveyskeskusten sekä oppilas- ja opiskelijahuollon mahdollisuuksia hoitaa nuorten sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi mielenterveyspalveluja kehitetään tiiviinä eri tahojen välisenä yhteistyönä nuorten arkiympäristössä.
 
Kaikkeen hanketoimintaan valtavirtaistetaan sukupuolinäkökulma eli tunnistetaan sukupuolen merkitys ao. toiminnassa ja eriytetään toimenpiteitä tarpeen mukaan tietoon pohjautuen. Erityisillä tasa-arvon edistämiseen suuntautuvilla hankkeilla voidaan selvittää miesten ja poikien, tyttöjen ja naisten terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia ja ehkäistä syrjäytymistä.