Kuutoskaupunkien avoin data -hankkeelle älykkään erikoistumisen palkinto Portugalissa

Kuutoskaupunkien avoin data -hanke palkittiin Euroopan komission järjestämässä "Cities Forum 2020 – together we shape a sustainable urban future" -tapahtumassa. Tapahtuma järjestettiin Portossa, Portugalissa 30.–31.1.2020 ja siihen osallistui yli 700 kaupunkikehityksen asiantuntijaa eri sidosryhmistä ympäri Euroopan.

Hanke sai palkinnon yleisöäänestyksen perusteella älykkään erikoistumisen suosikkiprojektien kategoriassa. Samassa kategoriassa palkittiin myös Bridge-hanke (Alankomaat). Yleisöäänestys järjestettiin osana hyviä kaupunkikäytäntöjä esittelevää näyttelyä, johon oli valittu 53 hanketta.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää jaettuja toimintamalleja avoimen datan hyödyntämiseen ja helpottaa avoimen datan käyttöä yrityksissä. Hankkeeseen osallistuneet nk. kuutoskaupungit avasivat tietovarantojaan mahdollisimman laajasti avoimeksi dataksi hyödyntäen yhteisiä ja yhdessä sovittuja ja kehitettyjä toimintamalleja, julkaisualustoja ja lisenssimalleja. Tuloksena yhteistyö syveni sekä kuutoskaupunkien kesken että kaupunkien ja yritysten välillä.

Hanke oli osa 6Aika-strategiaa ja sitä toteutettiin kaikkien kuuden kuutoskaupungin voimin aikavälillä 1.7.2014–31.12.2017.  Hankkeen päätoteuttaja oli Tampereen kaupunki ja sitä koordinoi Business Tampere. Osatoteuttajia olivat Turun, Helsingin, Vantaan, Espoon ja Oulun kaupungit sekä Forum Virium Helsinki, Turku Science Park ja Varsinais-Suomen liitto. Hanke rahoitettiin osittain Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja sen kokonaisbudjetti oli 8,1 miljoonaa euroa.

> Lue lisää hankkeesta

> Lue lisää 6Aika-strategiasta

> Cities Forum 2020 -tapahtuman yhteenveto (englanniksi)

Kuva: Tuula Paalaste


Kuutoskaupunkien avoin data -hankkeelle älykkään erikoistumisen palkinto Portugalissa

Kuutoskaupunkien avoin data -hanke palkittiin Euroopan komission järjestämässä "Cities Forum 2020 – together we shape a sustainable urban future" -tapahtumassa. Tapahtuma järjestettiin Portossa, Portugalissa 30.–31.1.2020 ja siihen osallistui yli 700 kaupunkikehityksen asiantuntijaa eri sidosryhmistä ympäri Euroopan.

Hanke sai palkinnon yleisöäänestyksen perusteella älykkään erikoistumisen suosikkiprojektien kategoriassa. Samassa kategoriassa palkittiin myös Bridge-hanke (Alankomaat). Yleisöäänestys järjestettiin osana hyviä kaupunkikäytäntöjä esittelevää näyttelyä, johon oli valittu 53 hanketta. Hankkeen saavutukset ja sen aikana opitut asiat ovat konkreettinen osoitus siitä, kuinka osana koheesiopolitiikkaa rahoitetut hankkeet hyödyttävät EU-kansalaisia ja edistävät kaupunkikehitystä.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää jaettuja toimintamalleja avoimen datan hyödyntämiseen ja helpottaa avoimen datan käyttöä yrityksissä. Hankkeeseen osallistuneet nk. kuutoskaupungit avasivat tietovarantojaan mahdollisimman laajasti avoimeksi dataksi hyödyntäen yhteisiä ja yhdessä sovittuja ja kehitettyjä toimintamalleja, julkaisualustoja ja lisenssimalleja. Tuloksena yhteistyö syveni sekä kuutoskaupunkien kesken että kaupunkien ja yritysten välillä.

Hanke oli osa 6Aika-strategiaa ja sitä toteutettiin kaikkien kuuden kuutoskaupungin voimin aikavälillä 1.7.2014–31.12.2017.  Hankkeen päätoteuttaja oli Tampereen kaupunki ja sitä koordinoi Business Tampere. Osatoteuttajia olivat Turun, Helsingin, Vantaan, Espoon ja Oulun kaupungit sekä Forum Virium Helsinki, Turku Science Park ja Varsinais-Suomen liitto. Hanke rahoitettiin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja sen budjetti oli 8,1 miljoonaa euroa.

> Lue lisää hankkeesta

> Lue lisää 6Aika-strategiasta

Kuva: Tuula Paalaste


Mikä on oman tuotannon hanke? Mitä hyötyä siitä on?

Ilmaus "ELY-keskusten oman tuotannon hankkeet" tarkoittaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten itse toteuttamia kehittämisprojekteja, joita rahoitetaan Euroopan unionin rahastoista. Näitä rahastoja ovat muun muassa rakennerahastot, kuten Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto, sekä Euroopan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotoutumisrahasto.

Suomen EU -jäsenyyden aikana on ELY -keskusten oman tuotannon hankkeita toteutettu kymmeniä eri puolilla Suomea. Voidaankin katsoa, että tämä rahoitus on jo pitkään ollut valtionhallinnolle keskeinen kehittämisinstrumentti, joka osaltaan mahdollistaa sen strategisten tavoitteiden edistämisen. Vaikka kehittämistä tehdään jatkuvasti myös toimintamenoilla ja virkatyönä, hankerahoituksen tarjoamat ylimääräiset resurssit, niin henkilöresurssit kuin määrärahatkin, mahdollistavat hankkeiden tuloksellisen ja tehokkaan toteuttamisen. Joskus kehittäminen ja esimerkiksi uusien asioiden kokeilu vaativat tavallista enemmän määrärahoja ja mahdollisuutta testata uusia tuotteita ja toimintatapoja. Tämän juuri EU -rahoitus mahdollistaa. Ongelma hankkeisiin liittyen on niissä kertyneen tiedon, kokemusten ja osaamisen katoaminen organisaatioista, kun niiden päättyessä hankehenkilöstö usein siirtyy muualle töihin.

Organisaation kehittäminen sisältä päin on tehokasta ja vaikuttavaa. Sisäisen kehittämisen tulokset myös juurtuvat organisaatioon huomattavasti helpommin kuin ulkopuolelta tuodut. EU -rahoituksella toteutettavilla oman tuotannon hankkeilla kehitetäänkin usein työ- ja elinkeinohallinnon prosesseja ja palveluita, ja on hyvin vaikea nähdä, miten minkään ulkopuolisen tahon olisi mahdollista tehdä tätä työtä. Työvoimapalveluita voisi mahdollisesti kehittää jokin niitä tarjoava ulkopuolinen palveluntuottaja, mutta mitä kehittämiselle tapahtuisi uusien kilpailutusten ja mahdollisen palveluntuottajien vaihtumisen myötä?

Julkisen toimijan toteuttamat hankkeet ja niissä tehtävä työ on yksityisten tahojen toteuttamia hankkeita säädellympää, mistä johtuen monet asiat niiden hallinnoinnissa on tehtävä "oikein". Toisin kuin yksityisen työnantajan palveluksessa oleva henkilö, valtion virkamies työskentelee virkavastuulla, myös hankkeessa. Julkisen toimijan hankinnoissa noudatetaan paitsi hankintalakia ja rahoittajan ohjeita, myös organisaation omia hankintaohjeita. Myös rekrytointia valtiolle koskevat säännökset ovat tarkemmat kuin yksityisellä sektorilla.

Esimerkkejä merkittävistä EU -määrärahoilla tehdyistä, jo juurtuneista, kehittämistuotteista on julkishallinnossa runsaasti. Niitä ovat muun muassa valtakunnallinen Ohjaamojen verkosto, sekä työ- ja elinkeinoministeriön oman tuotannon hankkeena luodut yritysten kehittämispalvelut. Koulutusportti-järjestelmä puolestaan luotiin Uudenmaan ELY-keskuksen toteuttamassa hankkeessa, ja nyt se on käytössä kaikissa TE-toimistoissa ja kotoutumiskoulutuksissa koko maassa. Myös esimerkiksi yhteishankintakoulutusta on kehitetty ELY-keskusten ja TEM:n oman tuotannon hankkeissa.

Suomi saa tietyn määrän EU -hankerahoitusta hankekausittain ja EU -hankkeita voivat hakea niin julkishallinto kuin yksityinen sektorikin. Kaikkien hankkeiden tulokset ovat julkisia ja kaikkien käytettävissä. Kuten edellä mainitut esimerkit osaltaan osoittavat, erityisesti juuri julkishallinnon hankkeiden tulokset hyödyttävät koko yhteiskuntaa ja sen eri sektoreita, ja siten viime kädessä kaikkia kansalaisia. 

Lisätietoja:

Eija Asikainen, projektipäällikkö, Pakolaistaustaisten ohjaus-hanke (Amif), TEEMASIVU

Timo Konttinen, projektipäällikkö, Kokka kohti Suomea -hanke (ESR), www.ely-keskus.fi/web/ely/varsinais-suomi-kokka-kohti-suomea

Ilona Korhonen, projektipäällikkö, Kotona Suomessa -hanke (ESR), Kotona Suomessa

Päivi Moilanen, projektipäällikkö, Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -hanke (ESR), http://www.ely-keskus.fi/web/tyovoimanliikkuvuus


Vuoden viimeiseltä 6Aika EAKR-hakujaksolta rahoitettavaksi neljä hanketta

6Aika-strategian EAKR-hankehaun vuoden viimeinen valintajakso päättyi lokakuussa. 6Aika-johtoryhmä käsitteli kokouksessaan 18.12. hakujaksolla 10.8.-18.10. jätettyjä hankehakemuksia. Johtoryhmä esittää rahoitettavaksi neljää vähähiilisyyttä edistävää EAKR-hanketta.

Rahoitettavaksi esitettävät hankkeet:

  • Circhubs ILPO
  • CircularHoodFood Kiertotalous kaupunkikortteleissa – ruoan vähähiilisyys, urbaani tuotanto ja biojätteen kierto
  • Carbon neutral tourism through smart solutions
  • CarbonWise

ILPO-hanke auttaa yrityksiä löytämään uusia, vähäpäästöisempiä ja hiiltä sitovia ratkaisuja ja yhteistyömalleja. CircularHoodFood-hankkeessa edistetään kiertotalousratkaisuja kaupunkiympäristössä ja ruokaan liittyvän hiilijalanjäljen pienenemistä. CarbonWise-hanke lisää puolestaan yritysten tietoisuutta hiilijalanjäljestä, tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen. Carbon neutral tourism -hankkeen tavoitteena on rakentaa matkailualan toimijoiden käyttöön uusi, dataa hyödyntävä toimintamalli ja digitaaliset työkalut muutoksessa kohti matkailualan hiilineutraaliutta.

Seuraavaksi rahoittava viranomainen Uudenmaan liitto käy hanketoimijoiden kanssa rahoitusneuvottelut ja tekee niiden pohjalta juridiset rahoituspäätökset hankkeiden rahoittamisesta.

Vuoden viimeisen valintajakson hankehakuun jätettiin seitsemän EAKR-hakemusta.

> Lue lisää 6Aika-strategiasta

 

Lisätietoja:

Rakennerahastoasiantuntija Hanna Laaksonen (EAKR), Uudenmaan liitto, hanna.laaksonen(at)uudenmaanliitto.fi, puh. 040 574 8930

 

 

 


Syksyn 6Aika EAKR-hakujaksolta rahoitettavaksi neljä hanketta

6Aika-strategian vuoden 2019 viimeinen EAKR-hakujakso päättyi 18.10. 6Aika-johtoryhmä käsitteli kokouksessaan 18.12. hakujaksolla 10.8.-18.10. jätetyt hankehakemukset.

6Aika-johtoryhmä esittää neljää EAKR-hanketta ehdollisesti rahoitettavaksi:

  • Circhubs ILPO
  • CircularHoodFood Kiertotalous kaupunkikortteleissa – ruoan vähähiilisyys, urbaani tuotanto ja biojätteen kierto
  • Carbon neutral tourism through smart solutions
  • CarbonWise

ILPO-hanke auttaa yrityksiä löytämään uusia, vähäpäästöisempiä ja hiiltä sitovia ratkaisuja ja yhteistyömalleja. CircularHoodFood-hankkeessa edistetään kiertotalousratkaisuja kaupunkiympäristössä ja ruokaan liittyvän hiilijalanjäljen pienenemistä. CarbonWise-hanke puolestaan lisää yritysten tietoisuutta hiilijalanjäljestä, tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen. Carbon neutral tourism -hankkeen tavoitteena on rakentaa matkailualan toimijoiden käyttöön uusi, dataa hyödyntävä toimintamalli ja digitaaliset työkalut muutoksessa kohti matkailualan hiilineutraaliutta.

Seuraavaksi rahoittava viranomainen Uudenmaan liitto käy hanketoimijoiden kanssa rahoitusneuvottelut ja tekee juridiset rahoituspäätökset hankkeiden rahoittamisesta.

Vuoden viimeisellä hakujaksolla jätettiin seitsemän EAKR-hankehakemusta.

> Lue lisää 6Aika-strategiasta

 

Lisätietoja:

Rakennerahastoasiantuntija Hanna Laaksonen (EAKR), Uudenmaan liitto, hanna.laaksonen(at)uudenmaanliitto.fi, puh. 040 574 8930

 


Pienin askelin kohti työelämää

Miten ESR TL5 -hanketoimintaan osallistuminen on muuttanut työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisariin vastanneiden työttömien kokemusta suhteestaan työelämään? Työterveyslaitoksen asiantuntijat Kirsi Unkila ja Minna Savinainen tarkastelevat kysymystä Kykyviisarin tulosten pohjalta.

https://www.ttl.fi/blogi/tyottomat-siirtyvat-pienin-askelin-kohti-tyoelamaa/?fbclid=IwAR2qAGIRP3cdYefhc41vb3KKrH633spxxSOq6VB_uqschRGYowlTMqZUxcc

 


Osallisuutta edistävä hallintomalli tukee osallisuustyön johtamista

Monet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmätason ongelmien seuraukset kohdistuvat eniten apua tarvitseviin. Sokra-koordinaatiohankkeen kehittämä osallisuutta edistävä hallintomalli tarjoaa tähän ratkaisuja.

Mallin idea on, että palvelun koko elinkaaren ajan kaikki siihen tavalla tai toisella liittyvät ihmiset ovat mukana: palvelun järjestäjät, palvelun tuottajat ja kansalaiset.

Hallintomalli mahdollistaa sen, että paljon hoitoa ja tukea tarvitsevat ihmiset voivat osallistua käyttämiensä palvelujen järjestämiseen ja hankintaan – aina uuden palvelun tarpeellisuuden toteamisesta toteutukseen ja arviointiin.

Lue lisää

Verkkouutinen: Soten järjestämisen ongelmat kohdistuvat eniten apua tarvitseviin – uusi osallisuutta edistävä hallintomalli tarjoaa ratkaisuja (THL 19.11.2019)

Mallin kuvaus: Osallisuutta edistävä hallintomalli tukee osallisuustyön johtamista (Thl.fi)

Raportti: Uusi julkinen hallinta, yhteistyö ja osallisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa. Tapaustutkimus innovatiivisesta huumehoidon hankinnasta (THL 2019)


”Mahdollisuuksia, toivoa ja luottamusta – kustannuksia säästäviä ratkaisuja maahanmuuttajien työllistymiseen"

Valtakunnallinen Kotona Suomessa –hanke (ESR) sekä seitsemän pidempään työttömänä olleisiin maahanmuuttajiin keskittynyttä pilottihanketta julkaisee raportin. Raportin julkaisutilaisuus pe 29.11.

​Raportti perustuu pilottihankkeiden ja Kotona Suomessa -koordinaatiohankkeen havaintoihin ja kokemuksiin. Raportin julkaisutilaisuudessa kuullaan kehittämisehdotuksia siitä, mitä erityisesti pidempään työttömänä olleiden maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tukemisessa ja palveluiden järjestämisessä tulisi huomioida. Esitellään myös pilottihankkeista tehtyjä kustannushyötyanalyysejä, joiden avulla on pystytty osoittamaan työllistymisestä aiheutuvia välittömiä yhteiskunnallisia säästöjä Vantaalla, Oulussa, Raahessa ja Jyväskylässä. Lisäksi pohditaan hankemuotoisen työn haasteita ja ratkaisuehdotuksia sekä hanketoiminnan suhdetta pysyviin rakenteisiin.

Aika: pe 29.11.2019 klo 9-11.30 (aamiainen klo 8)
Paikka: Scandic Hotel Marski, Mannerheimintie 10, 00100 Helsinki

Tilaisuutta voi seurata myös striimattuna.

Tilaisuuden ohjelma on täällä.
Ilmoittautuminen tästä linkistä 15.11. mennessä.

Lisätietoja antaa projektiasiantuntija Laura Ruuskanen, puh. 0295 020 939, laura.ruuskanen@ely-keskus.fi


Vuoden viimeisellä 6Aika EAKR-hakujaksolla seitsemän hakemusta

6Aika -strategian Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR -rahoitushaku on vuoden 2019 osalta päättynyt. Vuoden kolmannella, 18. lokakuuta päättyneellä valintajaksolla jätettiin seitsemän hankehakemusta. Kyseessä on kuluvan rakennerahasto-ohjelmakauden viimeinen laajempi haku. Rahoitusta on tällä hakukierroksella käytettävissä noin 3,5 miljoonaa euroa.

Hankehakemuksissa hiilineutraaliuden edistämiseen tarjotaan ratkaisuja monipuolisesti eri sektoreilla. Aiheina ovat mm. yritysten hiilijalanjäljen pienentäminen, vähähiilinen liikkuminen ja kuljetuspalvelut, hiilineutraali matkailu, ruokaan liittyvän hiilijalanjäljen pienentäminen sekä hiilineutraaliutta edesauttavat teknologiat.

Hakemukset siirtyvät nyt rahoittajakaupunkien arvioitaviksi. 6Aika-johtoryhmä tekee päätökset rahoitettaviksi esitettävistä hankkeista joulukuun kokouksessaan. Tämän jälkeen rahoittava viranomainen Uudenmaan liitto tekee rahoitettaviksi valituille hankkeille neuvottelujen pohjalta rahoituspäätökset.

Rahoitettavaksi haettiin hankkeita, jotka tarjoavat älykkäitä, resurssitehokkaita ja vähähiilisiä ratkaisuja ja joilla edistetään kuutoskaupunkien muutosta hiilineutraaleiksi kaupunkialueiksi. 6Aika on Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) yhteinen kestävän kaupunkikehittämisen strategia.

> Lue lisää 6Aika-strategiasta

Lisätietoja:

Rakennerahastoasiantuntija Hanna Laaksonen (EAKR), Uudenmaan liitto, hanna.laaksonen(at)uudenmaanliitto.fi, puh. 040 574 8930


Sitoudu kestävään kehitykseen

Käsi, joka pitelee havupuun oksaa.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla Suomi toimeenpanee globaalia YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa (Agenda2030). Yhteiskuntasitoumuksella eri toimijat voivat sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä.

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra sitoutuu viestimään teemasta ja kannustaa hanketoimijaverkostoa omiin sitoumuksiin sosiaalisen osallisuuden edistämisen ohella. Kannustamme omalla sitoumuksellamme muita hanketoimijoita pohtimaan, miten kestävää kehitystä voisi edistää omassa järjestössä, kunnassa tai maakunnassa.

Hankkeet toteuttavat kestävän kehityksen tavoitteita

Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman keskeinen ohjaava periaate on kestävä kehitys. Hanketoiminta edistää sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Toiminnalla tulisi olla myönteisiä vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin. Tarkastelimme koordinoimiamme sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa edistäviä hankkeita, ja hankkeiden ruokaan liittyviä tavoitteita

Osassa hankkeita hyödynnetään kauppojen ja koulujen hävikkiruokaa, ja kerätään raaka-aineita luonnosta. Hankkeissa on harjoiteltu kotitaloustaitoja ja opittu tekemään terveellisiä ruokavalintoja. Useissa hankkeissa on lisäksi harjoiteltu yhdessä palsta- ja puutarhaviljelyä.

Hanketoiminnan oheen on usein yhdistetty maksuton ruokailu: aamiainen, lounas tai kahvitarjoilu. Ihmisen perustarpeet tulee huomioida ensisijaisesti, jotta voidaan päästä luottamusta ja vuorovaikutusta vaativien asioiden äärelle. Nälkäisenä on vaikea keskittyä muihin tavoiteltuihin päämääriin, kuten toimintakyvyn edistämiseen.

Osallisuuden kokemus syntyy syömällä yhdessä tai valmistamalla yhdessä ruokaa. Jokainen voi pienillä teoilla, kuten muita auttamalla, edistää yhteistä hyvää. Avun antaminen muille tuo omalle elämälle merkityksellisyyttä. Ruokaan kytkeytyvät tapahtumat, kulttuurien ja ikäpolvien kohtaaminen ja yhteinen tekeminen ovat osa hankkeita.

Hankkeissa yhteistyötä tehdään myös järjestöjen ja seurakuntien kanssa, jotka toteuttavat ruokajakeluita. Painopiste on kuitenkin siirtynyt yhteisruokailujen ja kohtaamispaikkojen yhteisöllisyyden vahvistamiseen ruokakassien jakamisen sijaan. Hankkeissa tämä toteutuu esimerkiksi ravintola- ja keittiöalan tehtävien harjoitteluna, mikä samalla kehittää asiakkaan työkykyä (Nousiainen 2019).

Ruoka osana elämänhallintaa

Ravitseva ja terveellinen ruoka ei ole kaikille itsestäänselvyys. Työelämän ulkopuolella oleville työikäisille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yli 40 % vastaajista on viimeisen vuoden aikana pelännyt, että ruoka loppuu kesken (Lehmann ym. 2018).  Ongelmana on usein myös ruoan epäterveellisyys ja yksipuolisuus (Wiens ym. 2019).  

Ruoasta ja sen laadusta tinkiminen on selviytymiskeino, säästökohde. Tunnetta elämänhallinnasta voidaan helpottaa järjestämällä ravinteikasta ruokaa kaikkien saataville, ilman että avuntarvetta tulisi hävetä. (Wiens ja Kainulainen 2019).

Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä Suomi

Suomesta rakennetaan hallitusohjelman mukaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Hallitusohjelma lupaa sosiaalista kestävyyttä: vastuuta toinen toisistamme ja yhteisestä tulevaisuudesta (Sokra 2019).  

Sokra kokoaa osallisuustyötä tekevät yhteen, vaikuttaa ja viestii. Rohkaisemme tekoihin heikoimmassa asemassa olevien osallisuuden puolesta. Osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta ovat keinoja vähentää inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta ovat siten vahvasti sidoksissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (esim. Kaartinen 2017).

Ritva Sauvola & Henna Puromäki
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra

Lue lisää

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran verkkosivut (Thl.fi/Sokra)

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (Sitoumus 2050)

Ruoka-avun evoluutio: yhteisöllisyyttä nälkäisille ja ruokaa yksinäisille? (Marko Nousiainen, THL-blogi 21.5.2019)

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi (Lehmann ym., THL 2018)

Analyysi: Niukkuuden noidankehä nostaa esiin palveluiden kehittämistarpeet Itä- ja Pohjois-Suomessa (Wiens ym., Kuntalehti 6.5.2019)

Analyysi: Niukkuudesta pyritään pois luopumalla, kekseliäisyydellä ja tsemppaamalla (Wiens ja Kainulainen, Kuntalehti 30.9.2019)

Osallisuus – aineetonta energiaa (Heidi Kaartinen, THL-blogi 5.4.2017)

Osallisuus vahvasti esillä hallitusohjelmassa (Thl.fi)